Hylynryöstäjät käyvät kilpajuoksua ensimmäisen maailmansodan aikaisiin aluksiin

Selkämeren rannikolla lepää kymmeniä rahti- ja matkustaja-aluksien hylkyjä, jotka upposivat sinne ensimmäisen maailmansodan aikana. Sukeltajat käyvät niissä kilvan, sillä muutaman vuoen päästä vanhat hylyt siirtyvät muinaismuistolain piiriin, ja ne saavat lain suojan.

Kuva: Marko Haapanen

Ensimmäisen maailmansodan aikana uponneet siviilialukset kiinnostavat hylynryöstäjiä. Nämä hylyt esineistöineen saavat muutaman vuoden sisällä lain suojan, kun ne saavuttavat sadan vuoden iän.

Selkämeren rannikolla lepää kymmeniä rahti- ja matkustaja-aluksien hylkyjä, jotka upposivat sinne ensimmäisen maailmansodan aikana. Suomenlahti oli sodan vuoksi miinoitettu ja suljettu. Rahti- ja matkustaja-alukset suuntasivat Rauman ja Porin satamiin – perässään saksalaiset miinoittajat ja sukellusveneet.

Kymmenet harrastajasukeltajat auttavat meriarkeologeja etsimällä hylkyjä, kartoittamalla niiden tilaa ja esineistöä.

Marko Haapanen Rauman laitesukeltajista kuitenkin sanoo, että jokaisella sukeltajalla ei ole puhtaat jauhot pussissaan.

- Kaikilla se hylkyjensuojelu ei ole ihan pääasia. Kun sieltä tuodaan tavaraa ja lasikippo kädessä lehdissä mainostetaan sitä, Haapanen kertoo.

Amanuenssi Mikko Aho Rauman merimuseosta on samoilla linjoilla.

- Se on ikävää, että kirjoitetaan positiiviseen sävyyn toiminnasta, joka käytännössä aiheuttaa yhteisen kulttuuriperinnön tuhoutumisen.

Hylkyjä suojellaan käytösohjeilla

Rauman laitesukeltajien Marko Haapasta harmittaa, että osa sukeltajista ei ilmoita uusista hylkylöydöistä.

Ei se olisi kivaa, jos tuohon hautausmaalle mentäisiin kaivelemaan. Siinä tulee jo hautarauhakin vastaan.

Marko Haapanen

- Niistä ei kerrota, koska pelätään, että kun hylyistä tulee julkisia, niin tavarat häipyvät.

- Me olemme tehneet sellaisen periaatepäätöksen, että me emme nosta hylyistä mitään. Ei niistä tavaroista ole mitään iloa kenenkään olohuoneessa tai autotallin nurkassa, Haapanen kertoo.

Suomen 50 vuotta vanha muinaismuistolaki ei suojele alle satavuotiaita hylkyjä.

Mikko Aho Rauman merimuseosta sanoo, että Sukeltajaliitto on kuitenkin yhdessä Museoviraston kanssa laatinut muutama vuosi sitten Kunnioita hylkyjämme -käyttäytymisohjeet.

- Ohjeiden tarkoitus ei ole estää tai rajoittaa hylyille sukeltamista, vaan antaa ohjeet siitä, miten hylyille on aiheellista toimia.

- Ylivoimainen enemmistö harrastajasukeltajista noudattaa ohjeita erinomaisen hyvin, Aho kiittää.

Hylkyihin voitaisiin soveltaa hautarauhalakia

Raumalainen harrastajasukeltaja Janne Hyvärinen pohtii, että lakia hautarauhasta voitaisiin soveltaa myös hylkyihin. Rauman vesillä vainajien viereltä on viety esineistöä ja sitä on myös myyty.

Ensimmäisen maailmasodan aikaisille hylyille käydään kilpajuoksua. Hylyistä täytyy saada tavarat ulos keinolla millä tahansa.

Janne Hyvärinen

- Ensimmäisen maailmasodan aikaisille hylyille käydään kilpajuoksua. Kun muinaismuistolaki  astuu voimaan, niin näistä hylyistä täytyy saada tavarat ulos keinolla millä tahansa.

Hyvärinen huomauttaa, että sodanaikaiset hylyt ovat usein hautapaikkoja.

- Siinä mennään hyvin lähelle hautarauhan rikkomista, kun tällaisista hylyistä nostetaan esineitä. Sitä ei yleensä muisteta huomioida lehtikirjoitukissa, mikä on sääli, Hyvärinen sanoo.

Marko Haapanen Rauman laitesukeltajista kertoo, että he ovat pysyneet suosiolla poissa kohteista, joissa voi olla vainajia.

- Ei se olisi kivaa, jos tuohon hautausmaalle mentäisiin kaivelemaan. Siinä tulee jo hautarauhakin vastaan. Se ei ole enää fiksua, Haapanen toteaa.