Kiinan savusumun pahimmat lähteet yllättivät tutkijat

Puun ja muun biomassan polttamista on pidetty suurena syyllisenä Kiinaa tukahduttaneisiin ruskeisiin pilviin. Uusi tutkimus esittää nokipäästöihin toisen syypään ja tarjoaa myös ratkaisua.

Ulkomaat
Kasvosuojusta käyttänyt mies kävele Pekingin toisen kehätien ylittävällä sillalla.
Kasvosuojusta käyttänyt mies käveli Pekingin toisen kehätien ylittävällä sillalla tammikuussa 2013.Adrian Bradshaw / EPA

Kiinaa ja koko Itä-Aasiaa tuon tuosta koettelevien likaisenruskeiden savusumujen pahimmat lähteet on saatu selville kansainvälisessä tutkimuksessa.

Saasteet, jotka pelkästään Kiinassa aiheuttavat joka vuosi puolen miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman, ovatkin valtaosan peräisin muista lähteistä kuin aiemmin on oletettu.

Tukholman yliopiston tutkijoiden ja heidän kiinalaisten, yhdysvaltalaisten ja eteläkorealaisten kollegojensa selvityksen mukaan neljä viidesosaa savusumun pahimmasta aiheuttajasta eli nokihiukkasista on lähtöisin kotien keittiöissä poltetuista hiilibriketeistä sekä autoliikenteestä.

Puun ja muun biomassan polttamisen vaikutukset on luultu suuremmiksi kuin tässä perusteellisessa selvityksessä, jota varten otettiin näytteitä Pekingistä ja Shanghaista sekä Etelä-Kiinasta ja Keltaisellamerellä sijaitsevalta Jejun saarelta. Biomassan polttamisen todettiin aiheuttavan vain viidesosan ruskeasta pilvestä.

Hyviä uutisia: Noki hälvenee nopeasti

Nokihiukkasten maailmanlaajuinen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on tutkijoiden mukaan tällä hetkellä noin puolet hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta.

Nopein ja tehokkain helpotus ilmastonmuutokseen olisi fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen Kiinassa, tutkijat sanovat. Noki hälvenee päivissä tai viikoissa, toisin kuin hiilidioksipäästöt, joiden vähentämisen vaikutus näkyy vasta sadan vuoden päästä, perustelee tutkimuksen kiinalainen johtaja Ke Du.

Tutkimuksen ruotsalaisen johtajan Örjan Gustafssonin mukaan Kiinan pahimpien hiilipäästöjen lähteisiin puuttuminen olisi eduksi monella tavalla.

Hengitysilman paranemisen lisäksi vaikutuksia olisi rajuilmojen ankaruuteen, sateen määrään ja makean veden saatavuuteen, kun auringonvaloa imevät hiilipartikkelit puhdistuisivat ilmakehästä, Gustafsson sanoo.

Tutkimus on ilmestynyt yhdysvaltalaisessa tiedelehdessä Environmental Science and Technology.