Petri Kejonen: Presidentin Nato

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti Suomen Nato-aidalle puhuessaan ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä. Aidan päällä kaikki vaihtoehdot ovat auki, kirjoittaa Petri Kejonen.

Petri Kejonen. Kuva: Lassi Seppälä / Yle

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä Natosta. Niinistö nosti Suomen Nato-aidalle.

Aidan päällä kaikki vaihtoehdot ovat auki; voimme jatkaa tiivistä Nato-yhteistyötä tai hakea jäsenyyttä. Valinta riippuu asetelmasta, jonka historia asettaa.

Eli presidentin mielestä Suomi voi liittyä Natoon, jos valtiojohto katsoo sen aiheelliseksi.

Presidentinvaaleissa Niinistö kiinnitti Nato-jäsenyyden kansanäänestykseen.

”Minusta se pitää ratkaista kansanäänestyksellä, jos sinne haluja on, niin kansalta se pitää kysyä” (Yle uutiset 20.10.2011).

Tässä ei ole mitään uutta, mutta tilanne on hyvä säännöllisesti kerrata. Samalla puhe oli korkean tason ulkopoliittista viestintää suomalaisille suurlähettiläille ja Suomessa olevien ulkovaltojen suurlähettiläille. Vaihtoehdot ovat auki – puntarointi riippuu Suomen turvallisuusympäristön kehittymisestä.

Samalla puhe oli korkean tason ulkopoliittista viestintää suomalaisille suurlähettiläille ja Suomessa olevien ulkovaltojen suurlähettiläille.

Presidentti nosti esiin yhdessä lauseessa myös tiiviimmän Weimar-yhteistyön.

Weimar-kolmiossa Saksa, Ranska ja Puola ovat sopineet keskinäisestä turvallisuusyhteistyöstä. Tämän vuoden alussa aloitti maiden yhteinen EU-taisteluosasto.

Suomi on jo mukana Naton nopean toiminnan joukkojen harjoituksissa, Euroopan unionin taisteluosastossa ja sitoutunut Naton vetämään Islannin ilmatilavalvontaan.

Miksi vielä Weimariin? Voi esimerkiksi kysyä, minkälaiselle koalitiolle Nato siirtää vastuuta pohjoisen Euroopan turvallisuudesta?

Kun ei tiedetä, ollaan mukana varmuuden vuoksi kaikessa.

Petri Kejonen
Kirjoittaja on radion ajankohtaistoiminnan päällikkö