Korkman: Huono onni ja päättämättömyys Suomen vikana

Suomi ei ole jäämässä naapuriensa kelkasta yksin omien virheiden takia. Takana on myös huonoa onnea maailmantalouden arpajaisissa.

politiikka
Sixten Korkman
Sixten Korkman.Yle

Päättämättömyys ja huono onni ovat yhdessä maailmantalouden vaikeuksien kanssa maamme huonon taloustilanteen takana, sanoi Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman Ylen A-studion haastattelussa.

Professorin mukaan esimerkkinä huonosta päättämisestä ovat hallituksen suuret uudistukset, sote, kuntauudistus ja eläkeuudistus.

– Ne ovat suuria, raskaita asioita ja ne ovat tavallaan vähän heikossa hapessa, hän toteaa.

Silti hän uskoo, että nyt meneillään olevassa budjettiriihessä otetaan ensimmäisiä askelia siihen suuntaan, että syksyllä saadaan aikaan jotain enemmän.

– Nyt tiedostetaan laajasti poliittisissa piireissä, että Suomi on niin hankalan tilanteen edessä, että päätöksiä tehdään.

Kansalaisten vastaavaan tietämykseen professori ei vielä usko. Eikä siihen, että huomenna torstaina saadaan valmista.

– Ei kait kukaan voi kuvitella, että huomenna yhtäkkiä kaikki olisi valmista, hän huomauttaa.

Huonon onnen piikkiin Korkman laskee muun muassa metsä- ja paperiteollisuuden hiipumisen ja sen että Nokia-vetoinen itc-klusteri on romahtanut.

– Se on kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta, professori muistuttaa.

Ruotsissa vastaavaa ei ole tapahtunut. Siellä myös ikärakenne on selvästi parempi kuin meillä.

– Ja kyllähän Ruotsin poliittinen järjestelmä on paljon kykenevämpi päätöksentekoon kuin meillä.

Hallituksen mandaatti on heikko ja valmistelu on huonoa

Korkmanin mukaan Suomen ongelmat lähtevät jo siitä, että meillä hallituksen mandaatti on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna selvästi heikompi.

– Siellä jo vaalikeskustelussa kerrotaan ohjelma. Siihen sitten otetaan kantaa ja saadaan vahvempi mandaatti, linjaa Korkman eroja.

Esimerkkinä hän antaa eläkeuudistuksen.

– Ruotsissa tehtiin vuonna 1999 radikaali muutos, mutta meillä vasta keskustellaan voitaisiinko sellainen saada aikaan vuonna 2017.

Professorin mukaan ongelma ei silti ole niin lohduton, eikä Suomi jää niin kauas Ruotsista jälkeen.

– Kyllä Suomessa tehdään järkeviä päätöksiä. Joskus ne vaan ovat kiven takana ja kestää pitkään ennen kuin siihen ylletään.