Venetsialaiset alkoi sittenkin Helsingistä?

Naapurikaupungit Kokkola ja Pietarsaari ovat perinteisesti kiistelleet siitä, kummassa kaupungista huvilakauden päättäjäisten juhlinta alkoi. Tuloksena taitaa olla tasapeli, sillä Helsingissä venetsialaisia juhlittiin jo 1840-luvulla. Juhlan alkujuuret juontavat kuitenkin Keski-Eurooppaan.

Kotimaa
Soihduin valaistu huvila venetsialaisena.
Yle

Kokkolan ja Pietarsaaren kiistely venetsialaisten alkuperästä meni niin pitkälle, että Kokkola rekisteröi venetsialaiset omaksi tavaramerkikseen vuonna 2000. Naapurikaupungissa suivaannuttiin tähän ja Korkein hallinto-oikeus määräsi lopulta Patentti- ja rekisterihallituksen purkamaan kyseenalainen rekisteröinti. Kokkola ei voinut omia yksinoikeutta koko rannikon juhlaan.

Joka tapauksessa Pohjanmaan rannikolla on vahvimmat venetsialaisperinteet soihtuineen ja ilotulituksineen. Venetsialaisia juhlitaan aina elokuun viimeisenä lauantaina. Viime vuosina juhlinta on laajentunut nopeasti Pietarsaaren ja Kokkolan rannikkoilta eteenpäin ja myös sisämaahan. Juhla tunnetaan myös huvilakauden päättäjäisinä.

Kokkolalle ja Pietarsaarelle tasapeli?

Tänä päivänä Pietarsaaren museojohtaja Guy Björklund ja kokkolalaisen K.H.Renlundin museon arkistoassistentti Merja Passoja suhtautuvat rauhallisesti kysymykseen juhlan alkuperästä.

– Vaikea kysymys, siitä ei löydy tarkkoja tietoja. Kun puhutaan Pietarsaaren venetsialaisista, 1850-juhla oli jo meneillään. Silloin Alholman rannoille oli rakennettu ensimmäiset huvilat ja siellä vietettiin venetsialaisia, vastaa Björklund ikuisuuskysymykseen Kokkola vai Pietarsaari.

– Tämä on tiukka kysymys. Perhonjoen varteen ensimmäiset huvilat rakennettiin 1830-luvulla ja Vanhansatamanlahdelle 1850-luvulla. Tämä on todennäköisesti tasapeli. Aika samoihin aikoihin juhlinta on alkanut molemmissa kaupungeissa, koska monet kokkolalaiset ja pietarsaarelaiset olivat sukua keskenään kun 1700-luvulla kauppiassukuja molemmista kaupungeista meni naimisiin keskenään, myönnetään Kokkolasta.

Ehkäpä kiistalle onkin lopulta hyväksi se, että kunnia näyttää menevän Helsinkiin ja vieläkin parempaa – maan rajojen ulkopuolelle.

– Sanoisin, että Helsinki oli ensimmäinen paikka Suomessa, jossa vietettiin venetsialaisia, yllättää Björklund.

Nykyisinhän venetsialaiset on suhteellisen tuntematon juhla pääkaupunkiseudulla, Passoja osaa kertoa enemmän asiasta.

– 1840-luvulla kreivi Musin-Puškinin tiedetään järjestäneen venetsialaisia Helsingin Meilahdessa nimellä Fete Venete.

Juuret Keski-Euroopan järvialueille

Juhlan nimi on tullut todennäköisesti Venetsian kaupungista.

– Kiinalaiset ilotulitteet saapuivat Euroopassa ensimmäisenä Venetsiaan, sieltä juhla levisi Keski-Eurooppaan, kertoo Passoja.
– Pietarsaaren museosta löytyy 1900-luvun alusta Sveitsin Luzernista lähetetty postikortti, jossa toivotetaan hyvää venetsialaista, jatkaa Björklund.

Google-haku "seenachtsfest" tuottaa nopeasti monia tuloksia Sveitsin ja Etelä-Saksan järvialueilta isoista juhlista. Samoin "fete venetian" -haku vie seikkailulle esimerkiksi Englantiin Thames-joen varrelle. Charlevoix Venetian Festivalia on juhlittu Michiganissa Yhdysvalloissa jo 84-vuotta. Yhteistä näille kaikille juhlille on soihdut, ilotulitukset ja veden läheisyys. Ajankohtakin osuu useimmiten elokuulle.

– On luontevaa, että ilotulitteet ja venetsialaisperinteet rantautuivat Pohjanmaan rannikolle, koska meillä oli tiiviit kauppayhteydet Keski-Eurooppaan, sanoo Passoja.

Torvisoittokunta ei soita enää soutuveneestä

Pietarsaaressa juhlinta alkoi siis Alholman ja Östanpån mökkialueilta, jonne myös kaupunkilaiset saapuivat nauttimaan musiikista, ilotulituksesta ja limonadista. Näin jatkettiin sotiin saakka, 1950-luvulla ihmiset siirtyivät juhlimaan mökkikauden päättäjäisiä tiukemmin omille huviloilleen.

Kokkolassa juhlat keskittyivät Sannanrannan huvila-alueelle, jonne huvilanomistajat siirtyivät heti kesäkuun alussa ja viettivät siellä koko kesän elokuun loppuun saakka kunnes koulut alkoivat. Päättäjäisiä juhlittiin soihduin, lyhdyin ja kokkoja polttamalla, äveriäimmät paukuttelivat ilotulitteita. Venetsialaiset ei kuitenkaan ollut ainoastaan kesämökkiläisten juhla vaan siitä nautti koko kaupunki.

– Kaupunkilaiset kokoontuivat juhlimaan Pikiruukin rantaan, jota ei ollut silloin vielä rakennettu. Kaupunkilaiset tapasivat soudella lahdella ja katsella Sannanrannan soihtuja. Soutuveneestä soitti myös torvisoittokunta. Kun moottoriveneet yleistyivät 1930-luvulla, torvisoittoa ei enää kuulunut ja tämä perinne loppui, kertoo Passoja.