yle.fi-etusivu

Musiikkiluokalla nautitaan oppimisesta - muu taideopetus ei lisää viihtyvyyttä koulussa samassa määrin

Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että musiikkiluokkalaiset tuntevat suurempaa yhteenkuuluvuutta kuin tavallisessa koululuokassa opiskelevat.

kulttuuri
Musiikkiluokkalaiset tuntevat suurempaa yhteenkuuluvuutta kuin tavallisessa koululuokassa opiskelevat. Kaksi tyttöä soittavat yhdessä pianoa.
Yle

Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan peruskoulun 3.–6. musiikkiluokilla annettu ylimääräinen musiikinopetus vaikuttaa oppilaiden kouluviihtyvyyteen myönteisesti.

Kymmenessä koulussa lähes tuhat oppilasta sai vastatakseen kyselylomakkeen, jossa selvitettiin kouluviihtyvyyttä ja luokkahengen muodostumista. Tulokset julkaistiin englantilaisessa Music Education Research -lehdessä.

- Oppilailta kysyttiin muun muassa siitä, menevätkö he mielellään kouluun tai miten he kokevat opettajien kannustavan ja kunnioittavan heitä, kertoo tutkimuksesta Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen tohtorikoulutettava Päivi-Sisko Eerola.

Suomalainen musiikkiluokkatoiminta on ainutlaatuista maailmassa.

Päivi-Sisko Eerola

Tulosten mukaan 6. luokalla musiikkiluokkalaisten ja rinnakkaisluokkalaisten välillä oli merkitseviä eroja yleisessä kouluviihtyvyydessä, menestymismahdollisuuksien näkemisessä, identiteetissä ja luokkahengessä.

Kuorolaulu yhdistää enemmän kuin liikunta tai kuvataide

Kun oppilaat siirtyvät toiselta kolmannelle luokalle, viihtyvyydessä ei ole vielä suuriakaan eroja. Mutta, kun koulua on ehditty käydä muutama vuosi eteenpäin, musiikkiluokkalaiset kokevat koulutyön miellyttävämpänä kuin muut.

- Tästä voidaan päätellä, että juuri musiikinopetus lisää viihtyvyyttä, kertoo Eerola.

Musiikkiluokilla on neljä tuntia viikossa musiikinopetusta, kun tavallisilla luokilla sitä on vain yksi. Myönteisten sosiaalisten vaikutusten arvellaan syntyneen yhdessä tekemisestä ja onnistumisista. Musiikkiluokkalaiset laulavat kuorossa ja soittavat yhdessä.

- Tutkimuksissa on aiemminkin huomattu samanaikaisen, yhteisen toiminnan lisäävän koehenkilöiden yhteenkuuluvuutta ja toisistaan pitämistä, valotta Eerola.

Pelkkä erityisluokalle pääseminen ei vielä aiheuttanut eroja kouluviihtyvyydessä. Tutkimukseen sisällytettiinkin muutama muu erikoisluokka, joille opetettiin kuvataidetta ja liikuntaa. Näillä erityisluokilla kouluviihtyvyys ei poikennut tavallisista rinnakkaisluokista.

Musiikinopetus auttaa poikia viihtymään koulussa

Kouluviihtyvyystutkimuksissa tytöt yleensä raportoivat viihtyvänsä koulussa poikia paremmin. Tyttöjä on myös poikia enemmän musiikkiluokilla, mikä sai epäilemään, johtuvatko positiiviset tulokset tästä. Sukupuolierot eivät selittäneet tuloksia, mutta kävi ilmi, että pojille musiikkiluokilla olosta näyttäisi olevan erityisesti hyötyä.

- Suomalaiset peruskoululaiset viihtyät yleensäkin koulussa varsin hyvin, kertoo Päivi-Sisko Eerola.

Musiikkiluokkalaiset ovat siis viihtyvyydessä aivan huipulla, eritoten musiikkiluokkien pojat.

Suomalaiset musiikkiluokat ainutlaatuisia maailmassa

Suomessa erikoisluokkiin, joihin hakeudutaan pääsykokeella, suhtaudutaan kaksijakoisesti. Toisaalta halutaan ylläpitää kuvaa tasa-arvoisesta koululaitoksesta, mutta toisaalta koetaan, että koulujen erikoistumiseen ja oppilaiden vahvuuksien esilletuomiseenkin on tarjottava mahdollisuus.

– Suomalainen musiikkiluokkatoiminta on ainutlaatuista maailmassa ja alituinen ihmettelyn aihe Suomen ulkopuolella, kertoo Eerola.

Tukijaryhmä odottaakin runsaasti kansainvälisiä yhteydenottoja.

– Lasten kouluviihtyvyyden on todettu heijastuvan myös opettajien sairauspoissaoloihin, joten mukava työympäristö on arvokas tavoite kaikille koulussa työskenteleville, vinkkaa Päivi-Sisko Eerola.