Rakennemuutos näkyy meriteollisuuden liikevaihdossa – mahdollisuuksia on silti uhkia enemmän

Meriteollisuusyritysten fuusiot ovat jatkossa yhä todennäköisempiä, arvioi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija. Teollisuudenala on siirtymässä kohti laajempaa elinkaariajattelua, minkä vuoksi nykyistä laajempi osaamispohja on tarpeen.

talous
Metallimies hitsaa.
Sami Tammi / Yle

Suomen meriteollisuuden kokonaisliikevaihto on vajonnut alle kuuden miljardin euron. Pudotusta on lähes 25 prosenttia huippuvuodesta 2008, jolloin muun muassa isojen laivatilausten imussa liikevaihto oli lähellä 7,5 miljardia euroa. Samalla Suomen telakoiden osuus koko Suomen meriteollisuuden liikevaihdosta on pudonnut noin kymmeneen prosenttiin, kun vuonna 2008 telakat vastasivat reilusti yli 30 prosentista.

Viime vuosien miljardikertymät meriteollisuudessa ovatkin erityisesti kansainvälisesti toimivien teknologia- ja järjestelmätoimittajien kasvun seurausta.

Tiedot käyvät ilmi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tekemästä pitkäaikaisseurannasta vuodesta 2006, jossa kohteena on satoja Suomessa toimivia meriteollisuuden alan yrityksiä. Viime vuoden kokonaisvolyymi tarkentuu tulevan syksyn aikana mm. tilinpäätöstiedoista.

Kauppakorkeakoulun kehityspäällikkö Antti Saurama ei kuitenkaan näe meriteollisuuden tilannetta liikevaihtokertymien perusteella synkkänä.

- Näen asian niin, että on erinomaisen hyvä, että Suomessa tapahtuvan laivanrakennuksen rinnalla muut meriteollisuuden toimijat kasvavat siitä huolimatta, että kotimaisessa laivanrakennuksessa ei ole päästy takaisin huippuvuosien laajuuteen.

Kasvua on ollut mm. offshore-teollisuudessa sekä rahtialuspuolella. Samoin suomalainen suunnittelu- ja projektiosaaminen on kovassa huudossa maailmalla.

- Suomalainen meriteollisuus on säilyttänyt kilpailukykyään tälläkin hetkellä, mistä osoituksena on esimerkiksi se, että moni meriteollisuuden yritys on lisännyt tasaisesti volyymiään, erityisesti kansainvälisesti. Isossa kuvassa ala on edelleen miljardien liiketoimintaa Suomessa, Saurama toteaa.

Elinkaariajattelu kehittymässä yhä laajemmin

Turun kauppakorkeakoulu on luodannut meriteollisuusyritysten tulevaisuudennäkymiä alan yritysjohdon arvioiden pohjalta. Yrityksissä on vahvasti kasvavana näkemyksenä mm. se, että tuotekeskeisen liiketoimintalogiikan rinnalla vahvistuu kokonaisvaltaisempi palveluliiketoiminta sekä tuotekokonaisuuksien koko elinkaaren systemaattisempi hallinta.

Kun nykyään yritys saa tuloa myymällä esimerkiksi potkurin tai teknisen järjestelmän, tulevaisuudessa suuntaus on kohti kokonaisvaltaisempaa palvelukokonaisuutta, jossa on tuotteen lisäksi pitkänkin aikavälin huollot, laitevaihdot, ennakoiva seuranta ja kenties myös erilainen rahoitus- ja omistusratkaisu.

- Yksinkertaistaen kuvattuna ennen ostettiin moottori, mutta tulevaisuudessa saatetaan ostaa ”laivan liikkuminen tietyksi ajanjaksoksi”, jopa ilman, että moottorin omistus siirtyy ostajalle, Saurama selventää.

Tällä tavoin tuote- ja palvelukokonaisuuden ostavan yrityksen ei tarvitsisi sitoa pääomaa kertaheitolla miljoonien tai kymmenien miljoonien edestä, vaan kustannukset voitaisiin jakaa usealle vuodelle. Toisaalta palvelua myyvän yrityksen on tunnettava uudenlaisen ansaintalogiikan ja liiketoimintamallin hyödyt ja riskit erittäin hyvin.

- Kokonaisen laivan elinkaari on siitä haasteellinen, että laiva saattaa vaihtaa elinkaarensa aikana omistajaa useitakin kertoja. Sopimusteknisesti tilanne on tällöin haastava, Saurama pohtii.

Yritysten fuusioita jatkossa enemmän?

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kehityspäällikkö Antti Saurama pitää yllättävänä sitä, ettei eteenkään pienten ja keskisuurten yritysten omistusjärjestelyitä ole vielä tapahtunut alalla kovinkaan paljoa.

- Uskon, että yrityskauppoja ja fuusioita alkaa tulla enenevissä määrin lähivuosina. Ulkomainen pääoma on löytänyt jo Suomen, joten ulkomaista omistusta voi olla tulossa lisää. Yrityskokoa voidaan haluta kasvattaa myös mm. ulkomaiden markkinoita haviteltaessa. Pk-yrityksissä on myös tulossa sukupolvenvaihdoksia, joten uskon tämän lisäävän yrityskauppoja. Yritysintegraatio on yksi käytettävissä oleva tapa vastata alan murrokseen ja kilpailukykyyn.

- Isoilla yrityksillä on enemmän muskeleita vastata suurista palvelukokonaisuuksista. Kuitenkin myös yritysten väliset yhteistoimintamuodot ja projektikonsortiomallit ovat yhtä lailla mahdollisuus ja tiedän alan toimijoiden kehittävän ja myös toteuttavan yhä laajemmin tällaisia malleja.

- Selvästi tendenssinä on myös se, että osa alan yrityksistä haluaa edetä arvoketjussa ja ottaa vastuuta myös sellaisista kokonaisuuksista, joita eivät ole ennen tehneet. Esimerkkeinä tästä on suunnitteluyrityksen yhä laajeneva vastuu investointiprojektin rakennusvaiheessa tai rakennusvaiheesta vastaavan toimijan palveluiden ulottaminen käyttövaiheen koko elinkaareen, Saurama toteaa.