1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

"Obama otti aikalisän" - asiantuntija arvioi Yhdysvaltain linjan selkeytyvän

Eurooppa on Mika Aaltolan mukaan kohdistanut huomionsa YK:n turvaneuvoston kriisiin ja Syyrian hätä on unohtunut.

Kotimaan uutiset
Jaakko Hämeen-Anttila Mika Aaltola
USA viivyttää sotilaallista iskuaan Syyriaan. Toteutuuko isku ja kuinka myöhässä ulkovallat ovat puuttumisessa Syyrian väkivaltaisuuksiin, sitä analysoivat Aamu-tv:ssä ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman päätös antaa mahdollinen Syyria-isku kongressin käsiteltäväksi oli järkevä siirto, kuvailee Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ylen aamu-tv:ssä.

Obaman hallinnon Syyria-linja on ollut hankala koko ajan. Obama otti nyt aikalisän, Aaltola kuvaa. Asioiden kulku riippuu nyt monista asioista: saadaanko Arabiliiton tuki, painostavatko Turkki ja Israel Yhdysvaltoja, minkä roolin Eurooppa ottaa, Aaltola pohtii.

Kongressin mahdollisella valtuutuksella on merkittävä rooli. Aaltola näkee tämän Yhdysvaltain linjan selkeytyksenä. Syyrian joukkotuhoase-epäilyjen kohdalla maan linja on ollut erilainen kuin esimerkiksi uumoillun Iranin ydinohjelman suhteen, Aaltola muistuttaa.

Joka tapauksessa nyt ollaan myöhässä: Poliittinen ratkaisu Syyrian suhteen olisi pitänyt tehdä puolitoista vuotta sitten, nyt siihen ei ole välineitä. Helppoa ratkaisua asiaan ei ole, on valittava vähiten huono vaihtoehto, sanoo niin ikään aamu-tv:n vieraana ollut Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Hän muistuttaa, että Yhdysvalloissa on aistittavissa jonkinlaista sotaväsymystä:

- Halu jatkaa sotapoliitikkaa on vähentynyt Obaman aikana, hän sanoo.

Halu jatkaa sotapoliitikkaa on vähentynyt Obaman aikana.

Jaakko Hämeen-Anttila

Arabimaailmaa on pidetty lännessä jonkinlaisena yhtenäisenä yksikkönä. Syyrian kriisi on Hämeen-Anttilan mukaan tuonut esille sisäiset vihamielisyydet: Syyrian presidentin Bashar al-Assadin tukijat ovat shiiamuslimeja. Arabiliitossa puolestaan on vihamielisyyttä shiioja kohtaan.

- Al-Assad on vaikea tapaus Arabiliitolle, Hämeen-Anttila muistuttaa.

Syyriaa ei voi ajatella yksittäisenä maana, kyseessä on nyt Syyriaa laajemman alueen asema ja lisäksi globaali politikointi.

- Eurooppa on kohdistanut mielenkiintonsa YK:n turvaneuvoston kriisiin, ei kriisiin Syyriassa. Kaikkien pitäisi nyt fokusoida Syyrian hädän lievittämiseen, Aaltola muistuttaa.

Hämeen-Anttila: Hallinto lienee vastuussa kaasuiskusta

21. elokuuta Damaskoksen liepeillä väitetysti Syyrian hallinnon tekemä kaasu-isku on pelinappula, kuvailee Hämeen-Anttila. Iskussa lasketaan kuolleen yli 1 400 ihmistä. Eilen sunnuntaina Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry kertoi todisteista, joiden mukaan iskussa olisi käytetty hermomyrkky sariinia.

- Isku mahdollistaa pelaamisen. Ne, jotka haluavat hyökätä Syyriaan käyttävät sitä edukseen. Samoin ne, jotka eivät halua hyökätä, Hämeen-Anttila kuvaa.

Hän arvioi, että Syyrian hallinto lienee vastuussa kemiallisten aseiden käytöstä. Hän kuitenkin vertaa tapausta Irakiin: Yhdysvaltain ulkoministerinä toiminut Colin Powell tiesi, ettei Irakissa ollut joukkotuhoaseita, mutta puhui kuitenkin, että näin olisi. Sittemmin Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin perusteluna maan väitetyt joukkotuhoaseet.

YK:n tutkijaryhmän tuloksia epäillystä kemiallisten aseiden käytöstä Syyriassa odotetaan saatavan lähiviikkoina.

Lue seuraavaksi