Jättipalsami on puutarhan häirikkö

Runsaat sata vuotta sitten Suomeen tuotu kasvi on aggressiivinen ja valtaa nopeasti alaa muilta kasveilta.

luonto
Jättipalsami
Yle

Jättipalsami ei kuulu Suomen luontoon, sanoo Lappeenrannan kaupunginpuutarhuri Hannu Tolonen. Jättipalsami on aikoinaan 1800-luvulla tuotu Suomeen koristekasviksi ja mehiläisten kasviksi.

- Jättipalsami ei ole sinänsä vaarallinen vaan on kauniskin. Se on kuitenkin aggressiivinen. Se valtaa alaa ja tuhoaa muun kasvillisuuden. Meidän luonto yksipuolistuu, jos jättipalsamin annetaan vallata täysin elintilaan, sanoo Tolonen.

Torjuntatyöhön kaivataan asukkaiden apua

Lappeenrannassa on havahduttu jättipalsamin leviämiseen muutaman viime vuoden aikana. Tolosen mukaan Helsingin ja Turun seudulla jättipalsamin torjuntaa on ollut jo reilun kymmenen vuotta, mutta Lappeenrannassa ollaan vasta nyt aloittelemassa kitkemistä.

- Kaupungin voimavarat eivät pelkästään riitä jättipalsamin kitkemiseen. Torjuntatyöhön tarvittaisiin asukkaidenkin apua. Toivon, että asukasyhdistykset ottaisivat tämän omaan ohjelmaansa, sanoo Tolonen.

Jättipalsami ja kaksi kiveä.
Jättibalsami on kosteiden paikkojen kasvi.Yle

Jättipalsami viihtyy kosteilla paikoilla. Kuivat kangasmaastot eivät ole kasvin kasvupaikkoja.

- Jättipalsamiin voi koskea, mutta sitä ei pidä sekoittaa jättiukonputkeen, johon ei mielellään kannata koskea, neuvoo Tolonen.

Kaupunginpuutarhuri ehdottaa kitkemistalkoita. Kaupunki on mukana toiminnassa toimittamalla tarvikkeita, mitä talkoissa tarvittaisiin.

- Lisäksi firmat voisivat järjestää tyky-päiviä esimerkiksi kitkemällä jättipalsamia. Tämä toiminta ei maksa mitään, Tolonen vinkkaa.

Jättipalsami leviää asukkaiden toimesta

Jättipalsami leviää siemenestä. Linnut levittävät siemeniä, mutta Tolosen mukaan suurin kasvin levittäjä on ihminen.

- Suurin ongelma on varmaan se, että ihmiset haluavat käyttää taajamametsiä ja puistoalueita roskien kaatopaikkana. Niiden mukana kasvia on kuljetettu kaupungin alueelle, sanoo Tolonen.