Uusi laki suitsii sähkökatkon enimmäiskestoa

Syyskuun alussa voimaan tullut sähkömarkkinalaki asettaa uusia vaatimuksia sähkönjakelun varmuuteen liittyen. Professori Jarmo Partanen arvioi, että säävarman sähköverkon rakentaminen tulee olemaan erityisen haastavaa Itä-Suomessa.

tekniikka
Sähkömies nostokorissa korjaamassa vaurioituneita sähkölinjoja.
YLE

Sähkömarkkinalain muutos astui voimaan syyskuun alussa. Laki asettaa sähköyhtiöille uusia vaatimuksia sähkönjakelun varmuuteen liittyen. Jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että sähkönjakelu saa keskeytyä lumikuorman tai myrskyn vuoksi korkeintaan kuudeksi tunniksi taajama-alueella. Haja-asutusalueella sähkokatko saisi kestää korkeintaan 36 tuntia.

Jakeluverkosta vastaavien on täytettävä uudet toimitusvarmuusvaatimukset 15 vuoden siirtymäajan kuluessa. Vuoden 2019 loppuun mennessä vaatimusten tulee toteutua vähintään 50 prosentilla asiakkaista, vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosentilla ja vuoden 2028 lopulla kaikkien asiakkaiden kohdalla. Vuosien 2019 ja 2023 määräajat eivät koske vapaa-ajan asuntoja.

Vaatimusten kiristämisen taustalla isot myrskyt

Sähkönjakelun haavoittuvuus on noussut keskusteluun viime vuosina, kun myrskyt ja sähkölinjoja alas painaneet lumiset puut ovat aiheuttaneet laajoja sähkökatkoja. Tuhoja ovat aiheuttaneet esimerkiksi Tapani-myrsky joulukuussa 2011 ja Asta-myrsky kesällä 2010.

Lain muuttamiseen liittyy myös sähkökatkoista maksettavien vakiokorvausten korottaminen. Vuotuiseen siirtopalvelumaksuun tehdään 10 prosentin vähennys 12 tunnin sähkökatkon jälkeen ja korvaus nousee siitä portaittain aina 200 prosenttiin, jos katko ylittää 288 tuntia. Vakiokorvaus voi olla vuodessa enintään 2 000 euroa.

Sähkömarkkinoihin ja sähköverkkoihin erikoistunut professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että laki on hyvinkin merkityksellinen pitkällä aikavälillä. Sähköyhtiöt ovat tehneet investointeja maakaapelointiin tähänkin asti, mutta lakiuudistus asettaa työlle selkeämmät vaatimukset ja aikarajat.

Lakia valmisteltaessa arvioitiin, että säävarman verkon rakentaminen toisi sähköyhtiöille noin neljän miljardin euron ylimääräiset kustannukset. Maksaja on lopulta asiakas, mutta Jarmo Partanen ei usko sähkönhinnan dramaattiseen nousuun.

- Vuoden 2028 jälkeen vaikutus hintaan voi olla keskimäärin noin yksi sentti per kilowattitunti, Partanen arvioi.

Riippuvuus sähkönjakelusta kasvanut

Professori Partasen mukaan säävarman verkon rakentaminen tulee olemaan erityisen vaikeaa Itä-Suomessa, jossa sähkölinjat kulkevat metsissä. Helpompaa on esimerkiksi Varsinais-Suomen peltoaukeilla.

Suomi on erittäin riippuvainen sähköverkon toimivuudesta. Hurjimmissa skenaarioissa maan on arvioitu olevan polvillaan 15 minuutissa, jos sähköverkkoa kohtaan iskettäisiin riittävällä voimalla.

- Yhteiskunnan haavoittuvuus sähkön suhteen on vain lisääntynyt koko ajan, ja viimeisimpien myrskyjen vuoksi kuppi on mennyt nurin niin sanotusti, sanoo Partanen.

Kymenlaakson Sähköllä keskijänniteverkosta noin 10 prosenttia on tällä hetkellä maan alla. Yhtiön tavoitteena on nostaa maakaapeloinnin osuus 25 prosenttiin.

Verkkopalvelujen toimitusjohtajan Raimo Härmän mukaan yhtiö rakentaa maakaapelia yli 60 kilometriä vuodessa. Sähkömarkkinalain muutos ei ole Härmän mukaan yhtiölle ylitsepääsemätön asia, vaan investoinnit voidaan hoitaa normaalin investointiohjelman puitteissa.

- Laki on merkittävä asia koko alalle ja peli on tehty nyt selväksi kaikille. Sähkökatkoista maksettavien korvausten korotus oli kuitenkin mielestäni "kauneusvirhe". Yhtiöt tekevät jo nyt paljon jakelun varmuuteen liittyen, Härmä sanoo.