Nokian kauppa iso muttei suurin – Suomen taloushistorian suurimmat yrityskaupat

Joukossa on sekä onnistumisia että suuria epäonnistumisia.

Nokia-kaupat
Suomen suurimmat yrityskaupat 2000-luvulla.
Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka

Nokian päätös myydä puhelinliiketoimintansa Microsoftille on Suomen yrityshistorian suurimpia yrityskauppoja, mutta ei suinkaan suurin.

Tänään ilmoitetun kaupan hinta oli 5,44 miljardia euroa. Vielä sitäkin suurempi kauppa tehtiin vuonna 2007, kun Nokia osti yhdysvaltalaisen navigointiohjelmistoja valmistavan Navteqin. Kauppahinta oli 5,7 miljardia euroa.

Stora Enso puolestaan osti vuonna 2000 yhdysvaltalaisen Consolidated Papers -yhtiön 4,9 miljardin euron hintaan. Kaupan epäonnistuminen tuli selkeäksi viimeistään vuonna 2007, jolloin Stora Enso sai 1,8 miljardia euroa, kun se luopui amerikkalaisyhtiöstä.

Vuonna 2006 tanskalainen Danske Bank osti Sampo-konsernilta Sampo-pankin 4,05 miljardilla eurolla. 1800-luvulla toimintansa aloittaneen Postisäästöpankin suomalainen historia päättyi tähän kauppaan.

Kokonaan suomalainen suurkauppa tehtiin vuonna 2005, kun OP-ryhmästä tuli Pohjolan suurin omistaja runsaan kahden miljardin kaupalla muodostettiin Suomen suurin finanssiryhmä OP-Pohjola.

Epäonnistumisten sarjaan kuuluu Soneran yritys raivata sijaa Saksan 3G- tai umts-nimellä tunnettuun matkapuhelinverkkoon. Yhdessä espanjalaisen Telefonican kanssa Sonera sijoitti pelkkään toimilupaan jopa 3,5 miljardia markkaa. Sonera vetäytyi Saksasta häntä koipien välissä vuonna 2002 ja hankkeesta kirjattiin 3,9 miljardin tappiot. Soneran puuhia selvitettiin oikeuskansleria myöten.

Energiayhtiö Fortum puolestaan osti vuonna 2008 Uralin alueella toimivan energiayhtiö TGK-10:n. Kaupan kokonaisarvoksi arvioitiin tuolloin enimmillään 2,7 miljardia euroa.

Vielä suurempiin summiin päästään, jos tähän llistaan lasketaan myös Nokian tekemät omien osakkeidensa ostot. Kyse ei ole yrityskaupasta, mutta rahaa kului paljon. Vuosina 2003–2008 Nokia käytti omien osakkeidensa ostoon lähes 19 miljardia euroa. Osakkeiden keskihinnaksi tuli lähes 16 euroa. Esimerkiksi Tietoviikko-lehti (siirryt toiseen palveluun) kuvasi ostoja Suomen teollisuushistorian pahimmaksi virhearvioksi.