Matti Salminen: Pentti Haanpään tarina

Matti Salmisen kirjoittama Pentti Haanpään tarina on tärkeä kirja. Moni epäselvyys selviää tästä kirjallisuushistoriamme yhdestä kaikein suurimmasta kirjailijasta. Muutamien vanhojen kirjallisuudentutkijoiden hellimä myytti Haanpäästä pelkästään kansankuvaajana joutaa romukoppaan, kirjoittaa Juha Pikkarainen kirja-arviossaan.

Pentti Haanpää
Matti Salminen: Pentti Haanpään tarina -kirjan kansi
Into Kustannus

Erityisesti joillakin poliitikoilla ja puoluejohtajilla on tapana jättää jälkeensä testamentteja seuraajilleen. Ja aina seuraajista löytyy sellaisia poliittisia pyrkyreitä ja nousukkaita, jotka haluavat kiillottaa edeltäjänsä kilpeä itselleen suosiolliseksi ja ratsastaa tämän kansansuosiolla tai taidoilla. Samanlaisia kykyjä kuin suurella edeltäjällä näiltä perässähiihtäjiltä harvoin löytyy. Tietenkin tuota mahdollista testamenttia vielä tulkitaan niin, että se sopii vain yhdelle seuraajalle. Ikäänkuin se olisi laadittu juuri häntä varten.

Taiteen kentällä samanlainen kuolleen taiteentekijän ja hänen tuotantonsa vaaliminen mutta myös sillä ratsastaminen on yleistä. On perustettu lukuisia eri kirjailijoiden ja muidenkin taiteilijoiden nimikkoseuroja, jotka vaalivat edesmenneen muistoa, pitävät yllä erilaisia museoita, julkaisevat kirjojen uusintapainoksia tai järjestävät muistonäyttelyitä ja konsertteja.

Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta meillä Suomessakin on kymmeniä omana aikanaan merkittäviä kirjailijoita, kuvataiteilijoita ja säveltäjiä, joista ei ole kirjoitettu kunnollista elämäkertaa tai heidän tuotantoaan olisi perusteellisesti käyty läpi ja saatu tekijän haluamalla tavalla julkisuuteen. Näin siitä huolimatta, että meillä on kymmeniä eri taiteenalojen professoreita muista tutkijoista puhumattakaan, joiden tehtäviin tällainen perustutkimus mielestäni kuuluisi luontevasti.

Salminen murtaa monta Haanpää-myyttiä

Kaikkein hämmästyttävintä on mielestäni ollut se, ettei yhdestä suomalaisen kirjallisuuden suurimmasta kirjailijasta, Pentti Haanpäästä, ole kirjoitettu kunnollista elämäkertaa, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut kohta 60 vuotta. Nyt tätä puutetta ainakin osittain on paikannut tietokirjailija Matti Salminen. Häneltä ilmestyi äsken teos nimeltään Pentti Haanpään tarina. Kirjan on kustantanut Into-kustannus, joka nykyisin omistaa myös Pentti Haanpään teosten kustannusoikeudet. Matti Salminen on aikaisemmin kirjoittanut mm. elämäkerran Yrjö Kallisesta.

Pentti Haanpäästä on kirjoitettu kohtuullisen paljon. Itselläni on kirjahyllyssä yksi väitöskirja, yksi artikkelikokoelma ja kaksi elämäkerran yritelmää sekä tietysti koko hänen tähän mennessä julkaistu tuotantonsa. Lisäksi Haanpäästä on kirjoitettu kymmeniä artikkeleita eri lehdissä. Silti hyvin paljon Pentti Haanpäästä on ollut vielä piilossa. Matti Salmisen mukaan syynä tähän on se, että Haanpään jälkeen jääneiden papereiden päällä oikeastaan makasi ja niillä myös rahasti hänen vaimonsa Aili.

Vielä pahempi Haanpään papereiden päällämakaaja oli kustannusvirkailija ja kirjallisuudentutkija Eino Kauppinen. Viimeisimmät hänen takana olleet paperit on saatu käyttöön vasta uuden Haanpää-kirjan kirjoittamisen aikana. Salmisen mielestä tutkijat eivät myöskään ole osanneet tai halunneet mennä Haanpään synnyinsijoille puhuttamaan niitä ihmisiä, jotka tunsivat Pentti Haanpään elämää ja lähipiiriä.

Matti Salminen murtaa kirjassaan monta myyttiä, joita Haanpäästä on rakennettu. Ja miksi on rakennettu? Koska ei ole haluttu kunnolla selvittää asioita. Haanpään kustannusboikotti Kenttä ja kasarmi -kirjan aiheuttaman kohun jälkeen vuosina 1930 – 1935 oli osittain totta. Kirjoja ei silloin julkaistu mutta tuona aikana Haanpää julkaisi eri lehdissä yhteensä 45 novellia, vähintään kahden kokoelman verran. Osa noista novelleista oli otteita Haanpään eläessä kirjoina julkaisemattomista kahdesta romaanista ja kahdesta novellikokoelmasta. Tämä asia on selvinnyt Matti Salmisen ansiokkaan ja tarkan arkistotyön ansiosta.

Kiistelty vasemmistolaisuus

Toinen myytti, jonka Salminen murtaa, on Haanpään väitetty yksinäisyys. Erno Paasilinnakin kirjoitti tunnetussa esseessään Haanpään yksinäisyydestä tietoisena valintana. Paasilinnalla ei kuitenkaan ollut vuonna 1982 tiedossa Haanpään laajaa kirjeenvaihtoa lukuisten ihmisten kanssa. Oman aikansa kulttuurieliittiin Haanpää ei juurikaan ollut yhteydessä mutta iso joukko silloista vasemmistoälymystöä kuului hänen tuttava- ja ystäväpiiriinsä. Yksinäisyyttä ja erakkoutta Pentti Haanpää harjoitti sen verran kuin ammattikirjailijan työ vaati, ei yhtään enempää.

Vanhojen kirjallisuudentutkijoiden hellimä myytti Haanpäästä pelkästään kansankuvaajana joutaa romukoppaan

Juha Pikkarainen

Pentti Haanpään vasemmistolaisuudesta on kiistelty myös paljon ja se lienee yksi syy Aili-vaimon ja Eino Kauppisen valikoiville ja peitteleville toimille. Laskin Salmisen kirjansa loppuun luetteloimien 305 lehtinovellin julkaisijat. Lehtinovelleista julkaistiin 170 vasemmistolaisissa lehdissä ja 135 muissa lehdissä. Mihinkään puolueeseen Pentti Haanpää ei koskaan kuulunut mutta hänen läheisin ystäväpiirinsä oli vasemmistolaista kulttuuriväkeä. Hän oli myös vasemmistolaisen taiteilijajärjestö Kiilan jäsen ja oli aktiivinen Rauhanpuolustaja.

Matti Salmisen kirjoittama Pentti Haanpään tarina on tärkeä kirja. Moni epäselvyys selviää tästä kirjallisuushistoriamme yhdestä kaikein suurimmasta kirjailijasta. Muutamien vanhojen kirjallisuudentutkijoiden hellimä myytti Haanpäästä pelkästään kansankuvaajana joutaa romukoppaan. Pentti Haanpää oli ennen muuta suuri yhteiskunnallinen kirjailija, joka osasi kuvata oman aikansa yhteiskuntaa ja ihmisiä kaikkein terävimmin. Siihen ei pystynyt kukaan muu.