Satavuotias varuskuntakirkko muistuttaa niin ryssävihasta kuin tsaarinajastakin

Varuskuntakirkkojen kohtalo on ollut Suomessa paikoin karu. Esimerkiksi Riihimäen pieni varuskuntakirkko oli vähällä tulla puretuksi alennustilansa aikana. Itsenäistymisen jälkeen kaunis tiilikirkko lähes tuhottiin Venäjän vallan ja itäisen ortodoksisen uskonnon symbolina. Nykyään satavuotias kirkkorakennus palvelee varuskuntaa - ja ajoittain muutakin Riihimäkeä.

Kotimaa
Riihimäen varuskuntakirkko
Timo Leponiemi / Yle

Riihimäen 100-vuotias sotilaskirkko vaikutti aluksi karulta, mutta on monivaiheisen historiansakin takia rakas, sanoo kotikirkostaan sotilaspastori Markus Korpela. Hänen mukaansa kirkossa ovat edelleen aistittavissa vanhat vaiheet ja myös alkuperäinen venäläisen varuskunnan kirkko.

Kirkko valmistui vuonna 1913. Itsenäistymisen jälkeen kirkko joutui nuoren tasavallan vihan kohteeksi, muiden ortodoksisten sotilaskirkkojen tapaan. Tornit hävitettiin, ikonostaasi ja muu sisustus tuhottiin, ikonit katosivat jonnekin. Valtio myi kirkon kellot lukuun ottamatta kolme pikkukelloa, jotka edelleen ovat käytössä.

Monta kymmentä vuotta rakennus ei ollut edes kirkollisessa käytössä vaan seurakunnan varastona. Vaihtoehtoina olivat purkaminen tai kunnostaminen, kertoo Markus Korpela.

Ajatus kirkon kunnostamisesta sai tulta, kun miehet palasivat jatkosodasta. He olivat nähneet Karjalassa neuvostoliittolaisten tuhoamia suomalaiskirkkoja, eivätkä halunneet, että omalta kotipaikkakunnalta löytyy saman kohtalon kokenut kirkko. Kunnostaminen voitti, iloitsee nykyinen sotilaspastori.

Sotilaskirkkona Riihimäen varuskuntakirkko on jo harvinaisuus

Vastaavanlaisia kirkkoja on muutettu mm. sotilaskodeiksi ja muiksi tiloiksi, kertoo Markus Korpela.

- Tällä hetkellä kirkkona palvelee Riihimäen varuskuntakirkon lisäksi ainakin Kouvolan ortodoksinen kirkko, joka on rakennettu samoilla piirustuksilla kuin Riihimäen varuskuntakirkko, ja myöhemmin palautettu ortodoksikirkoksi.

Ulkoasultaan koristeellinen tiilikirkko valmistui 1910-luvun mittaan Riihimäen muun kasarmirakentamisen ohella. Se edustaa tyyliltään ns. tsaarinajan kasarmityyliä. Puolustusministeriö vuokrasi kirkon Riihimäen seurakunnalla 1950-luvulla korjausta ja kunnossapitoa vastaan.

- Kirkko palvelee etenkin varuskuntaa. Nykyvarusmiehet ovat sunnuntait lomalla, eikä vanhan ajan pyhäpäivän jumalanpalveluksia enää järjestetä. Sen sijaan sotilaat käyvät iltahartauksissa, ja kirkossa pidetään erilaisia varuskunnan väen perhepiirin kaste- ja muita tilaisuuksia.

- Monen riihimäkeläisen jouluaaton perinteeseen kuuluu joulukirkko varuskunnassa. Kirkon erinomaisen akustiikan takia se on pidetty konsertti- ja äänityspaikka, kertoo Markus Korpela.

Tänään tiistaina juhlapäivänä kirkon ovet ovat kiinnostuneille avoinna kello 17:ään asti. Muuten kirkkoon pääsee erilaisten tilaisuuksien lisäksi halutessaan tutustumaan esittämällä varuskunnan portilla henkilötodistuksensa, kertoo Markus Korpela.