Hyppää sisältöön

Suomen vanhin kirkko löytyi

1100-luvun kirkkorakennuksen jäännökset löytyivät Kaarinan Ravattulasta, Turun kyljestä. Tällaisia paikkoja on Suomessa etsitty tuloksetta 150 vuoden ajan.

Kuva: Juha Ruohonen / Turun yliopisto, arkeologia

Suomen vanhimman kirkollisen rakennuksen jäännökset on löydetty Kaarinan Ravattulasta, Aurajoen varrelta. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tekemissä arkeologisissa kaivauksissa alueelta paljastui kapeakuorisen kirkkorakennuksen hyvin säilynyt kiviperustus.

Kirkkorakennus on ajoitettu 1100-luvulle varhaiskeskiaikaisen romaanisen rakennustyylin ja esinelöytöjen perusteella. Rakennus on ollut pituudeltaan noin kymmenen metriä ja leveydeltään kuusi metriä. Siinä on ollut erillinen runkohuone ja tätä kapeampi kuoriosa.

Tutkimuksissa kirkon itäreunalta löydettiin myös alttarin kiviset perustukset.

Löytö on ainutlaatuinen Suomessa. Tällaisia paikkoja on etsitty 150 vuoden ajan tuloksetta. Vaikka rautakauden ja keskiajan vaihteeseen ajoittuvia kalmistoja tunnetaan runsaasti, ei varmoja kirkkorakennusten perustuksia niistä ole löytynyt.

Kaarinasta löytynyt kirkollinen rakennus on ajalta ennen tunnettua seurakunnallista järjestäytymisvaihetta. Kirkko on todennäköisesti toiminut läheisen kylän asukkaiden yksityis- tai kyläkirkkona 1200-luvun alkupuolelle asti.

Kirkko keskellä hautausmaata

Kirkkorakennus löytyi paikalta pitkäjänteisen tutkimustyön tuloksena. Turun yliopisto on tehnyt alueella pienimuotoisia kaivaustutkimuksia vuodesta 2010 lähtien.

Kirkko ja hautausmaa löytyivät metsäsaarekkeesta läheltä Aurajokea. Kuva: Juha Ruohonen / Turun yliopisto, arkeologia

Paikalta on jo aikaisemmin havaittu laaja ristiretkiajalle ja keskiajan alkuun (n. 1050–1250 jKr.) ajoittuva ruumiskalmisto sekä kalmistoa kiertävän aidan kivinen perustus.

Vuoden 2013 tutkimuksissa saatiin selville, että kalmistoalue on aikaisempaa huomattavasti laajempi. Nyt tunnistettu kirkollinen rakennus on sijainnut hautausmaa-alueen keskellä.

Vain pari kilometriä Turun keskustasta

Löytöalue muodostaa ainutlaatuisen, hyvin säilyneen kokonaisuuden Aurajoen varrella, vain muutaman kilometrin etäisyydeltä Turun keskustasta. Kaivauksissa esiin  kaivettua aineistoa analysoidaan yksityiskohtaisemmin syksyn ja talven kuluessa. Silloin saadaan tarkennettua muun muassa kirkkorakennuksen ikää ja käyttöaikaa.

Kirkkorakennuksen alttarin perustuksia. Kuva: Juha Ruohonen / Turun yliopisto, arkeologia

Lisäksi pyritään selvittämään syitä, jotka johtivat kirkon käytön loppumiseen.

Alueella on tarkoitus jatkaa tutkimuksia mahdollisuuksien mukaan myös tulevina vuosina. Koska asiakirjalähteitä Suomesta ei kyseiseltä aikakaudelta ole säilynyt juuri lainkaan, valaisisivat tutkimukset merkittävällä tavalla myös kristinuskon tuloa Suomeen ja maamme kirkollisen järjestäytymisen varhaisvaiheita.

Tutkimusten kautta on saatavissa lisätietoa myös rautakauden ja keskiajan vaihteen henkisestä ja esineellisestä kulttuurista sekä alueen asutushistoriasta.

.
.