Kyy kiehtoo kansalaisia ja tutkijoita

Kolmevuotisen käärmetutkimuksen kenttätyöt Saaristomeren ulkosaaristossa ovat päättymässä. Tutkijat ovat yllättyneitä sekä kansalaisten käärmeinnostuksesta, että tavattujen käärmeiden korkeasta lukumäärästä.

luonto
Kyykäärme nimeltä Reino.
Yle / Ari Welling

Turun yliopistossa on vuosien saatossa tehty paljon tutkimusta siitä miten vieraspeto minkki vaikuttaa Saaristomeren ulkosaariston moniin eläinlajeihin.

Tutkimuksissa on todettu, että minkki vaikuttaa haitallisesti alueen lintuihin ja myös sammakkopopulaatioon haitallisesti. Minkeistä on tutkimusten mukaan haittaa myös saarten myyräpopulaatioille.

Tutkijatohtori Pälvi Salo kertoo, että Suomen kyykäärmeitä ja rantakäärmeitä on kaiken kaikkiaan tutkittu yllättävän vähän.

- Aloin minkkitutkimuksia lukiessani ajatella, että entäpä sitten ne saarten alkuperäispedot, eli kyyt ja rantakäärmeet. Voisiko minkeillä olla vaikutusta myös käärmeisiin, aprikoi Salo.

Käytännössä käärmeet syövät samaa ravintoa kuin minkit. Minkki pystyy myös tappamaan käärmeitä.

Käärmetutkimusta kolmena kesänä

Tutkimus tehtiin neljällä alueella, joista kahdella minkkejä on poistettu.

Vänössä minkkejä on poistettu jo syksystä 1996 lähtien ja toisella tutkimusalueella jo syksystä 1992 lähtien.

Kyyn suusta otetaan DNA-näyte.
Kyyn suusta otetaan DNA-näyte.Yle / Ari Welling

Toisella kahdella alueella minkit ovat saaneet elää ihan vapaasti. Jokaisella alueella on viisi tutkimussaarta, joilla käärme-etsintöjä tehtiin.

- Tutkimukseen liittyen aloimme merkata käärmeitä radiolähettimin eli ns. ulkoisin lähettimin. Lähettimet kiinnitettiin käärmeisiin ilmastointiteipillä, selventää Salo.

Lähetin kuitenkin putoaa aina kun käärme luo nahkansa eli jopa kolme kertaa vuodessa.

- Jos haluamme pitkäaikaisseurantaa niin kyy pitää sitten pyydystää uudestaan. Rantakäärmeillä lähettimet ei pysy kuin pari viikkoa, koska ne uivat niin paljon. Luovuimme lähettimistä rantakäärmeillä sen takia, sanoo Salo.

Ovatko käärmeet elinvoimaisia?

Radioseurannan tarkoitus on seurata kyiden elinympäristön valintaa.

Voisiko minkeillä olla vaikutusta myös käärmeisiin?

tutkijatohtori Pälvi Salo

Viimeisessä Suomen eliöstön uhanalaisuusarvioinnissa kyy on luokiteltu elinvoimaiseksi ja rantakäärmeenkin tilanne arvion mukaan parantui jonkin verran.

Tutkijat arvostelevat sitä, että arviot perustuvat yleisöhavaintoihin, jolloin materiaali ei ole kovin tieteellinen.

Saariston käärmetutkimuksella saadaan luotettavampaa dataa siitä miten populaatiot ovat kehittyneet.

Yllättäviä tuloksia

Tutkijat ovat yllättyneitä siitä, että kolmen kesän aikana tavattiin peräti yli 300 käärmeyksilöä.

Kaksi rantakäärmeen poikasta tutkija Pälvi Salon käsissä.
Kaksi rantakäärmeen poikasta tutkija Pälvi Salon käsissä.Yle / Ari Welling

- Tutkimuksen ensimmäinen vuosi meni kyllä harjoittelut puolelle. Aloitettiin uutta juttua, enkä itsekään ollut ollut käärmeiden kanssa missään tekemisissä, sanoo tukijatohtori Pälvi Salo.

Toinen yllätys tutkijoille oli se, miten paljon kansalaiset osallistuivat tutkimukseen.

- Yleisökyselyiden myötä huomasimme miten paljon ihmisillä on kokemuksia käärmeistä, myös positiivisia, sanoo Salo.

Vaikka Suomen matelijalajisto onkin köyhä, on ihmisillä tullut tutkijoiden käyttöön runsaasti matelijahavaintoja.

Tutkimuksen tuloksia ensi vuonna

- Tutkimuksenteon hauska osuus maastossa on nyt takana, nyt alkaa tulosten analysointi. Syksyn aikana saadaan jo jotain tuloksia ja enemmän sitten ensi vuoden aikana, sanoo Salo.

Tutkimuksenteon hauska osuus maastossa on nyt takana.

tutkijatohtori Pälvi Salo

Tutkimuksen käärmeyksilöillä on paitsi numerot, myös nimet. On Reino, Raija ja Susanna.

Kysymykseen siitä, onko käärmeissä eri persoonia, vastaa Pälvi Salo hymyillen.

- Radioseurannassa voi huomata, että toisia yksilöitä on helpompi lähestyä. Toiset taas lähtevät heti karkuun. Eli on ”heillä” persoonallisuuseroja, naurahtaa Salo.

Turun yliopiston käärmetutkimus (siirryt toiseen palveluun)