Suomi kirii takamatkaa kansainvälisessä datakeskuskilpailussa

"Google Haminaan!" "Facebook meni Ruotsiin!" Suurten yritysten datakeskukset ovat kovaa riistaa kansainvälisillä markkinoilla. Myös Suomi on koettanut profiloitua datakeskusten luvattuna sijoituspaikkana. Tällä hetkellä jännitetään, minne Microsoft päättää sijoittaa oman datakeskuksensa Suomessa.

Kotimaa
Suuri määrä keltaisia kaapeleita.
Matthias Balk / EPA

Vaikka media osaa jo tarttua raflaavastikin aiheeseen datakeskuskilpailusta, ei moni kaduntallaaja välttämättä hahmota, mistä datakeskuksissa oikein on kyse.

- Jos asian yksinkertaistettuna sanoo, datakeskukset ovat tietojen säilytysvarastoja. Niissä on runsaasti kapasiteetiltaan isoja servereitä, joihon erilaisia tietoja säilytetään lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa, avaa aisiaa Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton toimitusjohtaja Reijo Svento.

Meillä on hyvä ilmastokin, eli jäähdytystä ei tarvitse niin paljon. Toimialasta voisi tulla Suomelle uutta toimintaa.

Reijo Svento

Datakeskuksilla on monenlaisia vaateita sijoituspaikaltaan: muun muassa hyvät, kuituverkon päässä olevat tietoliikenneyhteydet sekä kohtuuhintaista ja varmaa sähköä.

- Vakaa maaperä on myös tärkeä asia, ettei ole maanjäristysvaaroja. Jopa poliittiset olosuhteet ovat tärkeitä, että on turvallista toimia. Eikä ole huono asia, jos on vesistöä lähistöllä jäähdytystä varten.

- Hyvä olisi myös, että ympärillä olisi muuta innovatiivista liiketoimintaa ympärillä, jossa syntyy liiketoimintaa tukevaa toimintaa. Ammattitaitoista henkilöstöäkin pitää olla saatavissa. Ne ovat keskeisimmät asiat, Reijo Svento ynnää.

CSC, datakeskus
CSC, Hannu Sonninen

- Meillä on hyvä ilmastokin, eli jäähdytystä ei tarvitse niin paljon. Toimialasta voisi tulla Suomelle uutta toimintaa. Toimintoja voidaan sijoittaa eri puolille Suomea. Vähenevän paperiteollisuuden tiloihin on pystytty tekemään keskuksia, tästä esimerkkinä Googlen keskus Haminassa ja CSC:n osalta Kajaanissa, Svento lisää.

Suomesta löytyy niin kotimaisten kuin kansainvälisten toimijoiden datakeskuksia. Isojakin kaloja on onnistuttu pyytämään ja lisää on tulossa.

- Osa on ollut paljon julkisuudessa, ja osa taas sellaisia, joista ei ole turvallisuussyistä pidetty ääntä. Microsoftin lisäksi on tiedossa, että venäläinen toimija on myös rakentamassa Suomeen isoa datakeskusta, Reijo Svento kertoo.

Kova kisa, mutta lähtönumero paranee

Datakeskuksista on tullut kovaa riistaa muun muassa Pohjoismaiden välisessä kilpailussa. Reijo Svento arvio Suomen pärjäävän kilvassa kohtalaisen hyvin.

Google on jo tehnyt päätöksen Haminan yksikön laajentamisesta ja hyvät tiedot kiirivät muillekin toimijoille, jotka investointipäätöksiä tekevät.

Reijo Svento

- Facebook esimerkiksi sijoittui Ruotsiin, mutta ei tämä huonolta näytä. Google on jo tehnyt päätöksen Haminan yksikön laajentamisesta ja hyvät tiedot kiirivät muillekin toimijoille, jotka investointipäätöksiä tekevät, tarkastelee Svento.

Reijo Sventon mukaan Suomi onnistunut ottamaan kiinni syrjäisen sijaintinsa antamaa takamatkaa ja tilanne on edelleen parantumassa.

- Positiivinen asia on se, että valtiovalta lähtee panostamaan siihen, että Suomesta tehtäisiin suora merikaapeli Saksaan. Täten pääsemme lyhentämään tätä viivettä, joka johtuu maantieteellisestä syrjäisestä sijainnista. Isompi kansainvälinen hanke on, että Koillisväylä on avautumassa ilmastonmuutoksesta johtuen. Sinne saataisin upotettua kaapeli, joka puolestaan päästäisiin yhdistämään Saksan ja Suomen välisen kaapeliin. Tämä olisi verrattavissa lentoliikenteen hub-aseman savuttamiseen: lyhyin matka tietoliikenneyhteyksissä Keski-Euroopasta Aasiaan kulkisi Suomen kautta, Reijo Svento visioi.

Kajaani ja Oulu kilvassa Microsoftista

Microsoft ilmoitti Nokia-kauppojen yhteydessä sijoittavansa Suomeen datakeskuksen; investointiarvio on 190 miljoonaa euroa. Sijoituspaikaksi on mediassa haarukoitu Pohjois-Suomi ja eri tietolähteiden mukaan kisaa käytäneen Oulun ja Kajaanin välillä.

Välilliset vaikutukset ovat kuitenkin suuret, koska keskusten keskittymät tuovat muita toimijoita

Reijo Svento

- Sijaintipäätöksen tekee yhtiö itse. Vahvuuksia löytyy molemmista paikoista. Oulussa on paljon Nokia klusteriin kuuluvaa väkeä ja tiloja, Kajaanissa on jo olemassa CSC ja sen yksiköt. Yhtiö kuitenkin päättää asian itse. Perusedellytysten osalta Kajaanin ja Oulun osalta ei ole eroja, Svento arvioi.

Reijo Sventon mielestä suuren datakeskuksen rantautuminen Suomeen on merkittävää, vaikkakin suora työllistävä vaikutus ei ole kansantaloudellisesti kovin suuri.

- Rakennusaikana projekti työllistää ihmisiä, mutta pyörittäminen ei vaadi paljon työntekijöitä. Kuitenkin välilliset vaikutukset ovat kuitenkin suuret, koska keskusten keskittymät tuovat muita toimijoita, eli välilliset vaikutukset ovat isommat kuin kyseisen yksikön suorat omat vaikutukset.