1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Näkökulmat

Näkökulma: Puuhommissa tuoksuu Jukolan veljesten hiki

Hiki virtaa, oksat sivaltavat kasvoja ja kärpäset surravat ympärillä. Käsillä tekeminen on alkukantaisuudessaan huikea kokemus kaupungistuneelle nykyihmiselle, kirjoittaa kolumnissaan toimittaja Markku Lähdetluoma.

Näkökulmat
Puiden pilkkomista.
YLE

Jos joidenkin on pakko päästä metsän siimekseen marjaan, metsälle tai sieneen, niin itse lukeudun siihen joukkoon, joiden pitää päästä metsään puuhastelemaan puiden kanssa. Karsimaan, raivaamaan ja tekemään polttopuita.

Puuhommat ovat äärettömän mukavia. Vaikka hiki virtaa vuolaasti, ötökät ahdistelevat ja oksat sivaltavat kasvoja, kaikesta huolimatta jokin äheltämisessä viehättää.

Päristellään moottorisahalla, kiristetään ketjua, nuuhkitaan bensan ja öljyn katkua.

Se on niin perisuomalaista. Ja hyödyllistäkin, jos polttopuille on käyttöä.

Ensin katsotaan sopiva puu, laitetaan se nurin, pätkitään, halotaan ja kasataan pinoon kuivumaan suojaten sateelta. Päristellään moottorisahalla, kiristetään ketjua, nuuhkitaan bensan ja öljyn katkua.

Miten mahtavalta tuntuukaan, kun iso puu kaatuu rytisten alas ja vieläpä oikeaan suuntaan.

*Ja mikä onkaan maukkaampaa *kuin halkoa kirveellä tuoretta puuta. Miten helposti se halkeaa. Ja entä omaan hikeen sekoittuvat metsän tuoksut. Sitä aromia ei saa kaupasta.

Puuhommissa mieleen tulee helposti myös Suomen asutushistoria. Se, minkälaista metsäläiskansaa me suomalaiset edelleen olemme, huolimatta huikeista teknologisista saavutuksistamme. Menneet vuosikymmenet ja vuosisadat ovat edelleen läheistä historiaa.

Me suomalaiset olemme edelleen metsäläiskansaa, huolimatta huikeista teknologisista saavutuksistamme.

Aleksis Kiven seitsemän veljeksen elämään savupirtin uumenissa on vieläkin helppo samaistua. Vain läppärit ja älypuhelimet puuttuivat veljesten ulottuvilta. Muutoin veljesten elämänmenon voi yhä ajatella sopivan hyvin suomalaiseen korpimetsään.

Onhan etätyön haavekuvissakin edelleen tuo kaukainen mökkimaisema. Laiturin nokka, minkä rauhassa, ei kenenkään häiritsemättä, voi olla yhteyksissä kaikkeen ja kaikkiin.

Eikös tuo toisaalta ole hieman ristiriitaista – halu olla rauhassa ja samalla yhteydessä kaikkeen.

Palataan puuhommiin ja Jukolan veljesten metsäpirttiin, jonka uumenista maata raivattiin ja kaskea kynnettiin.

Mikä oli alun perin oppimattomien veljesten menestyksen salaisuus. Se oli se, että työtä piti tehdä oman onnensa eteen. Tuo kuulostaa varsin järkevältä ohjeelta tänäkin päivänä – myös polttopuiden osalta.

Lue seuraavaksi