Syrjäytynyt nuori vai syrjäytetty?

Nuorten parissa työskentelevä ei halua puhua syrjäytyneistä nuorista, paremminkin siitä että yhteiskunnan eri organisaatiot syrjäyttävät nuoria. Nuoret tulisi kohdata tasavertaisina yksilöinä.

Kotimaa
Nuoriso
Yle

Nuorten oikealla kohtaamisella voi olla suuri merkitys nuoren tulevaisuudelle. Ammatillista koulutusta järjestävä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on satsannut hyvin tuloksien opiskelijoiden tukemiseen. Esimerkiksi ammattiopistolta saa säännöllisesti normaalipalvelujen lisäksi TE-keskuksen, sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ja terveyskeskuksen ja Etsivän nuorisotyön palveluja.

Opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläahon mukaan Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymällä on hyvät resurssit nuorten tukemiseen ja moniammatillinen yhteistyö on tuottanut tulosta. Hän ei haluakaan puhua syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, vaan siitä että yhteiskunta syrjäyttää nuoria.

– Meillä on organisaatioissa välittämistä ja resursseja, joten voimme kannatella koko ikäluokan läpi koulutuksen. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla on todella hyvä yhteistyö eri toimijoiden kesken, välitämme näistä nuoristamme. Mielestäni meidän organisaatiot eivät nuoria syrjäytä tästä järjestelmästä. Pystymme takaamaan työvaltaista koulutusta esimerkiksi Kokkotyösäätiön työpajoilla tuotantokoulussa tai toisen organisaation edustaja tarjoaa asumispalveluita asuntolassa. Pystymme vastaamaan nuorten tarpeisiin matalalla kynnyksellä.

Esimerkiksi Kokkolan ammattiopiston tuhannesta opiskelijasta noin 250 saa jonkinlaista erityistukea opintoihinsa ja elämänhallintaansa.

Etsivä nuorisotyöntekijä kuuntelee

Ammattiopistolla työskentelevä etsivä nuorisotyöntekijä Eini Honkala sanoo, että nuorista vain harva tunnistaa olevansa yhteiskunnan mielestä syrjäytymisvaarassa. Honkala esimerkiksi soittaa opiskelijalle, jos häntä ei ala kuulumaan kouluun tai tarvittaessa käy kotiovella saakka.

– Se ei ole taksipalvelua, mutta sillä hetkellä kun omat voimat eivät riitä, tuetaan.

Honkala kavahtaa mallia, että nuorille puhutaan ylhäältäpäin, sormia herisyttämällä ei tuloksia tule. Nuorta kuuntelemalla löytyvät pitkäkestoisimmat ratkaisut, korostaa Honkala.

– Nuorille pitää puhua asioista rehellisesti oikeilla nimillä. Reilusti kun puhuu, tulee tulosta. Meidän velvollisuutemme on tuoda nuorille esille eri vaihtoehtoja ja pukea asia niin, että sieltä löytyy se porkkana, mikä auttaa sillä hetkellä, kun nuori ei itse löydä ajatusta, miksi on tärkeää, että opiskelu etenee. Asioista kun puhutaan, sen voi muotoilla niin, että se tuntuu nuorestakin hyvältä idealta. Vuorovaikutusta, ei ylhäältä annettuja käskyjä.

Työ on tuottanut tuloksia

Nuorten syrjäytymisriski on maan alhaisin pohjalaismaakunnissa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä tai työttömiä nuoria on maakunnissa noin seitsemän prosenttia 15 - 29 vuotiaista nuorista. Koko maassa vastaava luku on kymmenen prosenttia. Heikoimmat tulevaisuuden näkymät ovat Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa.

Näissä maakunnissa on koulutuksen ulkopuolella tai työttömänä on 12–11 prosenttia 15–29-vuotiaista. Luvut ovat peräisin Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksesta.

Keskipohjalaiset nuoret myös keskeyttävät muita harvemmin ammatillisia opintoja. Lukuvuotta 2010–2011 koskevan Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan viisi prosenttia opiskelijoista jätti tutkintoon tähtäävän koulutuksen kesken kun koko maassa keskeyttäjiä oli kahdeksan prosenttia. Vain kainuulaisissa (4,8%) oli keskipohjalaisia vähemmän keskeyttäjiä.