Perussuomalainen mies tanssii balettia

Jukolan veljekset eivät sovi perinteiseen balettiin, sanoo koreografi Marjo Kuusela. Se on myös yksi hänen Seitsemän veljestä -balettinsa lähtökohtia. Vihreän liikkeen alkuaikoina syntynyt teos ottaa kantaa ympäristön tilaan.

kulttuuri
Seitsemän miehen ryhmä näyttämöllä
Stefan Bremer

Jukolasta kajahtaa. Tällä kertaa ei kuitenkaan ABC:tä, vaan baletin sulosointuja. Säveltäjä Eero Ojasen säveltämä _Seitsemän veljestä _on palannut Kansallisbalettiin.

Niin on myös Marjo Kuuselan koreografia, joka nosti veljesten tarinoista Simeonin traagisen kohtalon tärkeään asemaan. Kuusela on kuitenkin uudistanut teosta vuoden 1980 versiosta.

- Silloin kirkko oli vielä eri tavalla hallitseva meidän yhteiskunnassa. Kirkko ja kirkonkellot kuvasivat kyläyhteisön symboliikkaa. Tällä hetkellä se ei enää toimi, Kuusela sanoo.

Suomalainen mies oppii tanssimaan

Jotakin puuttuu. Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Lauri, Timo ja Eero eivät nimittäin mölyä. Heidän liikkeistään käy kuitenkin ilmi, että oikealla asialla ollaan. Energinen säntäily, akrobaattinen nahistelu ja hauskat hölmöilyt ottavat tuon tuosta vapauksia perinteisestä baletista.

Se on tarkoituskin - pystymetsästä repäisty perussuomalainen mies kun ei heti taivu balettitanssiin.

- Eiväthän ne veljekset perinteiseen balettiin sovikaan! Olemme käyttäneet sitä hyödyksi niin, että baletin liikekieli on esityksessä osittain sivistyneistön kieltä, koreografi Marjo Kuusela sanoo.

Teoksen kuluessa piruetit alkavat sujua paremmin myös yhteiskuntaa kyräillen katselleelta seitsikolta.

- Luulen kuitenkin, että noista pojistakin on hauska saada hypätä niin että maa tärähtää, Kuusela naurahtaa.

Neljätoista veljestä

"Poikia" eli veljesten roolissa esiintyviä tanssijoita on kaksi miehitystä - yhteensä siis 14 veljestä. Heiltä riittää kehuja koreografilleen.

- Marjo Kuusela etsii sellaista luonnollista liikekieltä, miten ihminen oikeasti olisi ja tekisi. Ei haeta turhaa teatraalisuutta, vaan tuoda liikkeen kautta tunteet näkyville. Ei mitään päälleliimattua naamanvääntelyä, sanoo Simeonin roolin 1. miehityksessä tanssiva Antti Keinänen.

Kansallisbaletin tanssijavalinnoissa on viime aikoina suosittu ulkomaisia esiintyjiä. Silti veljeksistä reippaasti yli puolen roolissa tanssii suomalainen tanssija.

- Alun perin halusin, että kaikki olisivat olleet suomalaisia. Mutta sitten kun tutustuin näihin poikiin niin oli siellä muitakin. Miten se Jussi löytyykin myös sieltä prahalaisen tai venäläisen pojan sielusta?, Kuusela ihmettelee.

Takaisin luontoon

_Seitsemän veljestä _-baletti sai ensi-iltansa vuonna 1980. Silloin Kansallisooppera toimi vielä historiallisessa Aleksanterin teatterissa. Vihreä liike oli vasta syntynyt ja ympäristönsuojelu ensimmäistä kertaa kunnolla esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Kuusela tarttui tuolloin aiheeseen, joka puhuttaa vielä 30 vuotta myöhemminkin.

- Meillä on yhä kova kaipaus johonkin alkuperäiseen. Mutta mikä on sitä alkuperäistä? Ovatko nuo kaislat tuossa Töölönlahden rannalla luontoa? Voiko jossakin Amazonilla tai Kuusamon korvessa vielä säilyä joku palanen?

Päivitetyssä versiossa ympäristö on esillä erityisesti uudessa lavastuksessa. Sen on tehnyt Kansallisteatterin lavastaja Kati Lukka, joka on alkuperäisen esityksen lavastajan Måns Hedströmin oppilas.

- Impivaarassa tässä esityksessä ollaan edelleen sellaisessa romanttisessa kauniissa kuvassa. Mutta esityksen lopussa meillä on ihan lyhyet väläykset veljesten tulevaisuuden kuvista eli tän päivän autioituvasta maaseudusta, Lukka sanoo.