”Vanhempien asenteet pitävät opettajat kaapissa”

Opettajat eivät pelkää niinkään lasten reaktioita, vaan miten vanhemmat suhtautuvat homoseksuaalisuudestaan kertovaan opettajaan, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Kuva: Yle Silminnäkijä

Opettaja ja poliisi ovat edelleen ammatteja, joissa homoseksuaalisuus on joko tabu tai ainakin vaiettu asia työelämässä. Opettajat pelkäävät, että heidän työskentelynsä vaikeutuu, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Eivät niinkään lapset, vaan vanhemmat. Opettaja on joissain tapauksissa joutunut vaihtamaan luokkaa ja koulua.

Kuva: Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Yleisön reaktioiden pelolle ei löytynyt kuitenkaan katetta ainakaan Ylen Silminnäkijä-ohjelman tekemästä kyselystä. Maanantaina ja tiistaina toteutetussa kyselyssä 46 prosenttia piti neutraalina ja 41 prosenttia positiivisena suhtautumistaan homoseksuaalisuutensa avoimesti kertovaan opettajaan. 13 prosenttia ei pitänyt suotavana avointa kertomista asiasta. 1 prosenttia vastaajista ei osannut tai halunnut vastata.

Avoimissa vastauksissa asiaa kommentoitiin mm. näin:

”Seksuaalisuus ei ole ratkaiseva asia ammatissa toimimisen kannalta.”

”Lesbona koulunkäyntiohjaajana en tiedä, haluaisinko lasten vanhempien tietävän suuntautumisestani, vaikka olenkin työpaikalla ja muussa elämässä täysin avoin.”

– Ihmiset pelkäävät erilaisuutta. Käytännön maailmassa homoseksuaalisuudella on negatiivinen leima, kertoo opettajaksi opiskeleva biseksuaali Sebastian Tynkkynen torstaina Silminnäkijä-ohjelmassa. Hän tietää monien pitävän kaapin ovet kiinni. Itse hän kokee tulleensa hyväksytyksi joka paikassa.

Koulumaailman homoseksuaalisuus osoittaui vaietuksi tabuksi myös kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtosen tekemässä työelämän seksuaaliasenteita koskevassa tutkimuksessa,  sekä Opettaja-lehden selvityksessä vuonna 2010. Niissä kävi ilmi, että muun kuin heteroseksuaalisuuden ilmaisu nähdään ongelmallisena, järjestystä rikkovana ja tarpeettomana. Opettajien ja oppilaiden seksuaalista suuntautumista piti vaiettuna tabuna 72 prosenttia vastaajista.

Lehtosen mukaan tutkimuksissa on käynyt ilmi, että monet opettajat suhtautuvat kaksinaisesti seksuaalivähemmistöihin. Tasa-arvoiseen avioliittolakiin suhtaudutaan myönteisesti, mutta toisaalta on koettu, että koulussa ei sovi kertoa ei-heteroseksuaalisuudesta.

– Mikäli oppilaitoksissa ja kouluissa olisi itsestään selvää, että koulun johto ja muut opettajat tukevat seksuaalivähemmistöön kuuluvaa opettajaa, jos hänen avoimuutensa aiheuttaa ristiriitatilanteita oppilaiden vanhempien kanssa, olisi avoimuus helpompi valinta, toteaa Lehtonen.

”Kyselyn saama kritiikki myönteinen asia”

Yle kysyi maanantaina ja tiistaina 2.-3.9. suhtautumista avoimeen homoseksuaalisuuteen aloilla, jotka ovat tähän asti tutkimuksissa osoittautuneet konservatiivisimmiksi. Näitä edustamaan valittiin opettaja, poliisi, jääkiekkoilija, sotilas, lääkäri, lähihoitaja, asianajaja, pappi, suuryrityksen johtaja. Vastauksia tuli 18 242. Vastauksissa eri ammattiryhmien välillä ei ollut juuri eroa.

– Tämä kysely mielestäni viittaa siihen, että iso joukko  ihmisiä haluaa yhdenvertaisen työelämän, jossa heteroseksuaalisuutta  ei aseta normiksi, vaan kaikilla tulisi olla samat oikeudet ja  mahdollisuudet, arvioi tuloksia Jukka Lehtonen.

Itse kysely sai aikaan kriittisiä reaktioita. Palautteen mukaan homoseksuaalisten asenteiden kysyminen tiettyihin ammatteihin liittyen osoittaa syrjivää asennetta ja loukkaa ihmisoikeuksia.

– Mielestäni on myönteistä, että kysely herätti kommentointia ja että se koettiin ongelmalliseksi. Uskon, että 1980-luvulla vastaavaa tapaa kysyä homoista ammateissa ei olisi koettu pulmalliseksi. Reaktio on merkki kyllästymisestä eriarvoistaville käytännöille ja asetelmille, arvioi Lehtonen.

”Poliisi on aika konservatiivinen”

Rikos- ja yhdenvertaisuuslaki kieltävät syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella työelämässä. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnantajan varmistavan ettei syrjintää esiinny työpaikalla.

Kuva: Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Käytännössä  monilla aloilla pelko syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisesta kohtelusta on arkea. Miesvaltaisilla ja hierarkisilla aloilla, kuten poliisi ja puolustusvoimat, moni päättää olla kertomatta.

– Uskoisin, että poliisi on aika konservatiivinen organisaatio kaiken kaikkiaan, mutta varmasti arvot on perinteisiä arvoja keskimääräisesti, kommentoi poliisiylijohtaja Mikko Paatero edustamassaan organisaatiossa vallitsevia perhearvoja.

Paatero sanoo uskovansa, että poliisilla on työyhteisössä helpompaa, jos eivät tule ulos kaapista.

”Joka ei ole törmännyt syrjintään seksuaalisen suuntautumisen takia, ei ole tainnut juuri kiinnittää huomiota maailmaan ympärillään. Ja on varmastikin hetero.”

”Kerran sairaanhoitaja antoi ymmärtää, että jos ei ole hetero, niin asia kannattaa pitää omana tietonaan eikä kertoa siitä hänelle.”

”Pätevyyden perusteellahan eri ammattien harjoittajia pitäisi arvioida.”

”Armeijassa perinteiset perhearvot”

Puolustusvoimien apulaisosastopäällikkö, eversti Timo Mustaniemi kertoo, että puolustusvoimien avec-tilaisuuksissa on nähtävillä hyvin perinteiset perhemallit. Mustaniemi  ei ole missään vaiheessa uraansa törmännyt samaa sukupuolta olevaan pariskuntaan työpaikkansa juhlatilaisuuksissa.

– On pitkä prosessi, jos on totuttu vuosikymmeniä, että tämä on tabu. Vaatii oman aikansa, että tämmöinen jalkautuu ihan sinne viimeiseen toimipisteeseen saakka, Mustaniemi toteaa.

Kuva: Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Dosentti Jukka Lehtosen mukaan puolustusvoimat voisivat ottaa mallia Ruotsista, jossa on tehty paljon seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvän yhdenvertaisuuden eteen töitä ja saavutettu hyviä tuloksia.

Heterous on lähtöoletus

Yhteiskunnassa ja työpaikoilla vallitsee oletus heteroudesta.

– Heteroseksuaalisuuden ilmaisuhan on helppoa useimmilla työpaikoilla: voi kertoa perheestään ja parisuhteestaan ja ilmaista suhdettaan esimerkisi vihkisormuksella. Ei-heterot joutuvat pohtimaan samoista asioista puhumista, sillä heidän perhe- ja parisuhdekertomuksiaan voidaan pitää radikaaleina ulostuloina ja yksityisasioiden tarpeettomana paljasteluna, kertoo Helsingin yliopiston kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtonen.

Lehtosen mukaan tutkimuksissa on käynyt ilmi, että monet opettajat suhtautuvat kaksinaisesti seksuaalivähemmistöihin. Tasa-arvoiseen avioliittolakiin suhtaudutaan myönteisesti, mutta toisaalta on koettu, että koulussa ei sovi kertoa ei-heteroseksuaalisuudesta.

– Mikäli oppilaitoksissa ja kouluissa olisi itsestään selvää, että koulun johto ja muut opettajat tukevat seksuaalivähemmistöön kuuluvaa opettajaa, jos hänen avoimuutensa aiheuttaa ristiriitatilanteita oppilaiden vanhempien kanssa, olisi avoimuus helpompi valinta, toteaa Lehtonen.

Jääkiekko on homolle vaikea laji

Huippu-urheilun parissa etenkin miesten homoseksuaalisuutta pidetään vaiettuna tabuna koko maailmassa. Uskalla.fi -sivustolla kannustetaan seksuaalivähemmistöön kuuluvia olemaan itsensä, myös urheilussa. Sivustolla on 20-vuotiaan jääkiekkoilijan tarina, jossa pelaaja kertoo, että jääkiekko on homolle vaikea laji. Hän myös toivoo, että joku huippupelaaja uskaltaisi tulla ulos kaapista tai antaa tukensa sille, että jääkiekkojoukkueessa voi pelata myös homoja.

Kuva: Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurmisen mukaan jääkiekon parista löytyy seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä sekä pelaajina että valmentajina.

– Jääkiekko on nimenomaan perhelaji. Valtaosa lajin harrastajista on lapsia ja nuoria ja silloin on olennaisena osana perheet ja perheitä on tänä päivänä hyvin monenlaisia. Ei ole olemassa sellaista klassista perheajattelua, mitä on joskus ollut.

”Aivan järkyttävää, että tällaisia kysymyksiä tarvitsee edes kysyä Suomessa 2013.”

”Jokaisella pitäisi olla ainakin yksi homotuttava.”

”Minulla on useita opettajaystäviä, jotka eivät tuo suuntautumistaan töissä ilmi. Syy ovat oppilaiden vanhemmat, ehkä myös oppilaat. Työkaverit tietävät asiasta.”

Kirkolle seksuaalisuus erityisen herkkä asia

Seksuaalisuus ja uskonto ovat erityisen arka yhdistelmä.Yleisön reaktioita joudutaan miettimään enemmän kuin muualla.

– Varmasti moni on itseään haavoittanut ja tullut sillä tavalla varovaiseksi, kertoo Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.

Piispa Seppo Häkkisen mukaan kirkon kanta on selvä: avioliitto on yhden miehen, ja yhden naisen välinen suhde ja tästä halutaan pitää kiinni. Kirkon jäsenistössä saattaa kirjo näkemysten välillä vaihdella hyvinkin paljon, mutta virallinen linjaus on tämä.

Häkkisen mukaan nyt eri kannat puhuvat paljon toistensa ohi, koska käsitteet ovat jokaisella erilaiset.

”Yksityisasia.”

”Koko kyselyn asettelu on kohtuullisen syrjivä.”

”On ihan kamalaa, että lapsille tuputetaan joka puolelta homopropagandaa ja kaikkien pitäisi nyt olla homoja!”

Harva työyhteisö toimii aktiivisesti tilanteen muuttamiseksi

Silminnäkijä kysyi OAJ:n, poliisin, armeijan, kirkon ja jääkiekkoilun edustajilta, miten heidän organisaatioissan on otettu huomioon se, että ei-heteroseksuaalisuuden ilmaisu on keskimääräistä vaikeampaa.

Olli Luukkonen totesi, että OAJ:ssa on pohdittu tasa-arvoa, mutta sukupuoliseen suuntautumiseen liittyviä yksityiskohtia he eivät ole miettineet erikseen.

Poliisiylijohtaja Paatero uskoo, että asiasta ei kannata kirjoittaa mitään yleistä poliisihallituksen ohjetta.

Piispa Häkkinen näkee, että julkinen keskustelu asian tiimoilta pakottaa työyhteisöt hyvässä mielessä käsittelemään seksuaalisuuteen liityviä asioita, että ne eivät enää olisi sellainen tabu, joka halutaan työntää syrjään tai piilottaa.

Eversti Mustaniemi kertoo, että jos puolustusvoimissa tulisi esiin naljailua tai kiusaamista, niin siihen puututaan esimiestasolla tilanteen ilmettyä.

Jääkiekkoliitossa ei ole tehty asian suhteen mitään erityistoimenpiteitä. Toimitusjohtaja Matti Nurminen kertoo, että jääkiekkoliitossa arvostetaan nimenomaan yhteisöllisyyttä, jolloin kaikki on samalla viivalla ja kaikilla on samat lähtökohdat lajiin.

”Heteroidenkin pitää saada olla ylpeitä seksuaalisuudestaan”

Dosentti Jukka Lehtonen sanoo, että heterous on normi esimerkiksi mediassa. Mainokset, urheiluohjelmat televisiosarjat rakentuvat heteroseksuaalisen perhemallin ympärille.

Täysin vastakkaista mieltä on Jani Salomaa, jonka mukaan media ylikorostaa jatkuvasti homoseksuaalisuuta. Hän kutsuu tätä homosaatioksi.

– Se on saanut ihmiset tympääntymään aiheeseen, sekä jopa lisännyt homovastaisuutta, hän sanoo.

Salomaa järjestää Helsinkiin 21. syyskuuta hetero-pride -tapahtuman, joka on ottanut ideansa seksuaalivähemmistöjen pride-kulkueista. Hän kiistää, että hetero-pride olisi homoseksuaaleja vastaan.

– Heteroidenkin pitää saada olla ylpeitä omasta seksuaalisuudestaan, hän sanoo. 

Kuva: Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Asenteet ovat yleisesti Euroopassa kiristyneet

Asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan on kiristyneet yleiseti ottan koko EU:n alueella, kertoo toukokuussa julkaistu laaja selvitys. Vastaajista kaksi kolmasosaa sanoi, että ei uskalla pitää kumppaniaan kädestä julkisella paikalla.

Erityisesti Itä-Euroopassa asenteet ovat kiristyneet. Lännessä tasa-arvoinen avioliitto on toteutunut monissa maissa.

– Suomi on jäänyt jälkeen ihmisoikeus- ja tasa-arvokäsityksessä. Parantamalla avioliittolakia, sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeja se tosin saavuttaa Länsi-Euroopan piankin lainsäädännöllisesti.

Murskavoittotasa-arvoiselle avioliitolle

Ylen kyselyssä tasa-arvoinen avioliittolaki sai murskavoiton. Vastaajista 81 prosenttia kannatti tasa-arvoista avioliittolakia. 14 prosenttia ei kannattanut ja 5 prosenttia ei osannut tai halunnut vastata.

Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään oli törmännyt 50 prosenttia vastaajista. 41 prosenttia ei ollut törmännyt ja 9 prosenttia ei osannut tai halunnut vastata.

Vastaajat olivat pääosin alle 50-vuotiaita. Pääkaupunkiseutulaiset vastaajat olivat hieman liberaalimpia kuin pienten kuntien vastaajat, mutta suurta eroa ei ollut. Ammattiaseman mukaan ei tullut merkittäviä eroja. Eläkeläiset olivat hieman perinteisempiä, mutta heitä oli vastaajina vain vähän.

”Nyky suomessa suvaitaan kaikkea paitsi henkilöitä jotka eivät pidä homoudesta.”

”Eletään jo 2010-lukua, pitäisi jättää tämmöset viime vuosituhannen asenteet jo rauhaan.”

Lainaukset ovat kyselyssä olleita vapaita kommentteja.

Outi Tienhaara, Silminnäkijä

Jos haluat perehtyä tarkemmin kyselyn tuloksiin, löydät kaikki vastaukset tämän linkin takaa (siirryt toiseen palveluun) (.zip). Aineistossa ovat mukana kaikki yksittäisten vastausten tiedot lukuun ottamatta "Vapaa sana" -kenttää, jonka tiedot on jätetty pois yksityisyyden säilyttämiseksi. Aineiston lisenssi on CC-BY-SA 3.0 (siirryt toiseen palveluun). Lähteenä mainittava Yle Uutiset.

Kysely ei ole tieteellisen tarkka. Vastaajina ovat Yle Uutisten lukijat eikä se siten vastaa esimerkiksi kaikkien suomalaisten näkemystä. Tulos kertoo lukijoiden näkemyksen asiaan tiettynä hetkenä, ei enempää eikä vähempää.