Pelastakaa suomalainen jokirapu laittomilta siirtolaisilta

Hämeen ELY-keskus on aloittanut kampanjan jokiravun pelastamiseksi. Harvenevia jokirapukantoja uhkaa täplärapujen laittomat istutukset, joita tulee viranomaisten tietoon vuosittain. Syyllisiä saadaan harvoin kiinni.

Kotimaa
Ravustaja pitelee jokirapua käsissään
Juha Vauhkonen / Yle

Häme on tunnettu maamme rapuaittana. Aikanaan Hämeen kivikkoisista ja puhtaista järvistä saatiin niin runsas rapusaalis, että rapuja vietiin vuosittain jopa kymmenen miljoonaa Keski-Eurooppaan ja Venäjälle. 1800-luvun lopussa rapurutto levisi Suomeen Venäjällä saastuneiden sumppujen mukana ja jokirapuja alkoi kuolla joukoittain.

Hämeen raputuotanto suurissa järvissä menetettiin lähes sadaksi vuodeksi. Vasta 1900-luvun lopulla rapukannat alkoivat elpyä hoidon ja täplärapuistutusten seurauksena.

Tänä päivänä täplärapusaalis on vuosittain Hämeessä jopa viisi miljoonaa, mutta jokirapusaalis on romahtanut.

Jokiravun suojelulla kiire

Vielä 1980-luvulla Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan vuosittainen jokirapusaalis oli lähes miljoona yksilöä, kun viimeisimmän tilaston mukaan saalis oli tästä enää viidennes. Ely-keskuksen mukaan moni hämäläinen jokirapukanta on kadonnut, mutta siitä huolimata lajia ei pidetä vielä uhanalaisena.

Ruton lisäksi jokirapua ahdistavat järvien happamoituminen, rehevöityminen ja kiintoainekuormitus. Haasteena on myös täpläravun laittomat istutukset. Ely-Keskuksesta muistutetaan, että luvaton istutus on rangaistavaa ja aiheuttaa peruuttamattoman muutoksen. Täplärapu kun saattaa polkea jokiravun jalkoihinsa.

Hämeen ELY-keskus uudistaa Suomen kansallista rapustrategiaa, ja työhön kuuluu myös jokiravun suojeluohjelman päivitys. ELY-keskus kartoittaa, mistä vesistöistä jokirapua vielä löytyy, ja yrittää tukea kantojen säilymistä.

ELY-keskus selvittää myös mahdollisuuksia jokiravun leviämiselle pienvesissä. Parhaimmat edellytykset jokiravulle on pienissä alle 500 hehtaarin latvavesissä.