Rähinäviina-geeni tappaa Lapissa ja Kainuussa

Hyvin monen henkirikoksen taustalla on alkoholi. Etenkin Lapissa ja Kainuussa tapetaan ihmisiä tyypillisesti humalapäissään. Syytä on etsitty geenivirheestä, joka saa monen ihmisen verensokerin laskemaan humalassa, mikä johtaa aggressiiviseen ja impulsiiviseen käytökseen. Mutta geeni ei päätä sitä, mitä ihminen tekee, joten geenejä ei voi syyttää rikoksista.

Kotimaa
Lelu ja viinapulloja
Anna-Mari Kilpijärvi / Yle
Kuvassa käsi jossa on viinapullo ja toinen käsi, joka on olttamassa pulloa vastaan.
Kuuntele juttu rähinäviinan tappava vaikutuksesta.

Rähinäviinan tappava vaikutus näkyy selvästi suomalaisessa rikollisuudessa. Tutkimusprofessori Hannu Lauerma totesi maanantaina Ylen Radio Yhdessä Roman Schatzin haastattelussa, että Suomessa henkirikokset kytkeytyvät alkoholiin paljon voimakkaammin kuin useimmissa muissa maissa. Lauermalla on hyvä käsitys suomalaisista henkirikoksista, sillä hän toimii Psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä.

Hannu Lauerman mukaan alkoholi tekee osan ihmisistä aggressiiviseksi. Kännissä aggressiiviseksi muuttuvilla ihmisillä on muista ihmisistä poikkeava sokeriaineenvaihdunta ja aivojen serotoniini-pitoisuus. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan yksi serotoniinia säätelevä geeni vaikuttaa myös siihen, kuinka herkästi ihminen käyttäytyy impulsiivisen väkivaltaisesti humalassa.

Näillä ihmisillä verensokeri heittelee rajusti ja nimenomaan juovuksissa. He voivat olla silloin ärtyisiä ja jopa aggressiivisia, kertoo tutkimusprofessori Hannu Lauerma.

Rähinäviina-geeni vaikuttaa tavallisiin ihmisiin

Vaikka Hannu Lauerma on koulutukseltaan psykiatri, ei humalassa tappaminen liity kuitenkaan mielenterveyden sairauksiin, sanoo Lapin sairaanhoitopiirin ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros. Tavalliset ihmiset voivat tappaa humalapäissään ihan yhtä lailla kuin mielenterveyspotilaatkin.

- Geeneillä on varmasti vaikutusta väkivaltaisuuteen. Mutta kun Lauerma puhuu ihmisistä, jotka muuttuvat väkivaltaisiksi alkoholin vaikutuksen alaisena, se ei tarkoita sitä, että nämä ihmiset olisivat mielenterveysongelmaisia, vaan he ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka voivat olla väkivaltaisia humalassa.

Muuten ihan tavalliset ihmiset voivat olla väkivaltaisia humalassa

Sanna Blanco-Sequeiros

Eli mielenterveyden ongelmista kärsivät ihmiset eivät yleensä ole väkivaltaisia ja humalassa väkivaltaiseksi muuttuvat ihmiset eivät yleensä kärsi varsinaisista mielenterveyden sairauksista.

- Olen ollut töissä psykiatrina Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemmellä. Kliinisen mielenterveystyön puolella tällaisia eroja en ole huomannut eri puolilla Suomea.

Yleisintä Pohjois- ja Itä-Suomessa

Aggressiivinen humala näyttää olevan joidenkin suomalaisten geneettinen erityispiirre. Suomessa henkirikoksista 80 prosenttia tapahtuu humalassa. Irlannissa juodaan viinaa myös paljon ja humalahakuisesti - mutta siellä vastaava luku on 55 prosenttia, ja suhteellisesti laskettuna Suomessa tehdään henkirikoksia kolme kertaa useammin kuin Irlannissa.

Suomessakin aggressiivinen humala keskittyy nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomeen: Lapissa ja Kainuussa känniset tekevät henkirikoksia neljä kertaa useammin kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa.

Tutkimusprofessori Hannu Lauerma sanoo, että aggressiivisesta humalasta saadaan tarkempi kuva seuraavien vuosien aikana, sillä aiheesta tehdään tutkimusta mm. Suomessa. Tulevaisuudessa väkivaltaisuutta voidaan mahdollisesti jopa ennakoida geenitestillä, jolloin sitä voidaan ehkäistä jo ennalta.

Ihminen ei ole geenien orja

Silti väkivaltaa ei voi laittaa geenien piikkiin: ihminen voi vaikuttaa omaan toimintaansa ja on aina vastuussa omista tekemisistään, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Esa Nordling.

Paras konsti on se, ettei alkoholia ota - ainakaan liikaa

Esa Nordling

- Geenit varmasti ovat yksi selittävä tekijä, mutta ne eivät ratkaise kaikkea. Vaikka tällaista geeniperimääkin olisi, niin ei ihminen ole geeniensä armoilla. Kyllä sitä käyttäytymistä ja impulsiivista toimintaa voi ehkäistä, jos siihen saa sopivasti tukea ja malleja, että mitä siinä voi tehdä.

- Geeniperimä ei koskaan anna oikeutta käyttäytyä väkivaltaisesti muita kohtaan. Jos joku tietää, että käyttäytyy alkoholin vaikutuksen alaisena väkivaltaisesti, paras konsti siihen on se, ettei sitä alkoholia ota - ainakaan liikaa.