Säilörehu muuntuu polttoaineeksi tuhansille ajokilometreille

Suomessa biokaasua otetaan talteen lähinnä kaatopaikoilta, mutta maatiloista toivotaan tulevaisuuden lähienergian tuottajia. Muun muassa lehmänlannasta ja säilörehusta valmistettava biokaasu taipuu autojen polttoaineeksi ja siitä toivotaan myös lämmön lähdettä.

Kotimaa
Biokaasua tankataan biokaasuauton uumeniin.
Yle

Sotkamolaisen tutkimuslaitoksen nurkassa seisoo peltinen Äpyli. Kotoisasti nimetyn peltimärehtijän sisällä valmistuu kuivamädätystekniikalla biokaasua muun muassa lehmänlannasta sekä säilörehusta. Reaktorissa mikrobit hajoittavat saamansa raaka-aineen ja synnyttävät samalla metaania.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella tutkitaan biokaasun valmistamista ja käyttöä. Tutkimusmestari Pekka Heikkinen kertoo biokaasua saatavan kaikista eloperäisistä raaka-aineista, puita lukuunottamatta. Tutkija Elina Virkkusen mukaan biokaasua voidaan käyttää moneen tarpeeseen.

- Syntyvä kaasu voidaan hyödyntää kaikista yksinkertaisimmin lämpönä. Sitten siitä voidaan tehdä sähköä ja vielä pidemmälle jalostettuna liikenteen polttoainetta.

Jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa pitäisi vuonna 2020 olla 150 kilometrin välein liikennemetaanin tankkausasema.

Pasi Laajala

Biokaasu on varsin tehokas energiamuoto, puhdistettuna biokaasun metaanipitoisuus on noin 90 prosenttia.

- Sen jälkeen se paineistetaan, ja sitä voidaan tankata auton säiliöön. Tällä hetkelläkin on tarjolla autoja, jotka on valmistettu biokaasulla käyviksi. Biokaasulla voidaan ajaa auton kulutuksesta riippuen 40-60 tuhatta kilometriä, Pekka Heikkinen summaa.

Tutkija Pasi Laajalan mukaan biokaasun mahdollisuudet on havaittu myös Euroopan Unionissa.

- Helmikuulla julkaistiin puhtaiden polttoaineiden-strategia, joka linjaa muun muassa, että jokaisessa jäsenvaltiossa pitäisi vuonna 2020 olla 150 kilometrin välein liikennemetaanin tankkausasema. Siinä on varmasti haastetta, mutta ehkä se kertoo siitä suunnasta, mihin päin EU haluaa kulkea, Laajala pohtii.

Sotkamossa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella tutkijat Pekka Heikkinen, Elina Virkkunen ja Pasi Laajala poseeraavat Äpyli-bioreaktorin kyljessä.
Jarkko Remahl / Yle

Biokaasulla omavaraisuutta kohti

Sotkamossa valmistaudutaan parhaillaan uuden ja entistä suuremman biokaasulaitoksen rakentamiseen. Laitosta aiotaan hyödyntää erityisesti tutkimustarkoituksissa, mutta syntyvä biokaasu pääsee heti käyttöön MTT:n kiinteistöjen lämmityksessä. Pekka Heikkinen uskoo, että biokaasu lämmittää tulevaisuudessa myös kotitalouksia.

Esimerkiksi maatilat voisivat tuottaa biokaasua säiliöihin, ja nämä säiliöt vietäisiin sitten kotitalouksiin.

Pekka Heikkinen

- Esimerkiksi maatilat voisivat tuottaa biokaasua säiliöihin ja nämä säiliöt vietäisiin sitten kotitalouksiin, jossa sitten kaasu poltettaisiin lämpökeskuksessa öljyn tapaan.

Aivan heti eivät nämä skenaariot pääse toteutumaan. Maatiloilla suuret investointikulut hidastavat uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä, mutta Pekka Heikkinen pitää biokaasua askeleena omavaraisuuteen.

- Iso asia on se, että meillä on esimerkiksi täällä Kainuussa paljon raaka-aineita, joista valmistaa biokaasua. Jos vaikka ajatellaan, että hinta olisi sama kuin öljyllä, niin silti kaikki se työ, mitä tehdään biokaasun tuottamiseksi, jää alueelle. Sitä kautta se työllistää ihmisiä, ja me emme ole niin riippuvaisia tuontienergia suhteen. Voidaan puhua lähienergiasta, Pekka Heikinen kuvailee biokaasun mahdollisuuksia.

Tietoa ja mallia jakamassa

Sotkamon koelaitos oli tutkija Elina Virkkusen mukaan MTT:n ensimmäinen konkreettinen toimenpide biokaasun edistämiseksi.

- Ainakin tällä alueella ollaan aivan etunenässä menossa. Tunnetaan Suomen laitokset ja ollaan käyty tutustumassa myös ulkomaalaisiin laitoksiin. Meillä asiaa ajatellaan nimenomaan maatilankannalta.

Suomessa kyllä hyödynnetään biokaasua, mutta suurin osa siitä on kaatopaikoilta talteen otettua kaasua.

Elina Virkkunen

Suurten investointikulujen lisäksi Virkkunen pitää biokaasulaitosten hitaan yleistymisen syynä tiedon ja esimerkin puutetta.

- Meillä biokaasuntuotanto maatilamittakaavassa on aika tuntematonta. Suomessa kyllä hyödynnetään biokaasua, mutta suurin osa siitä on kaatopaikoilta talteen otettua kaasua. Se on samaa metaania, mitä muodostuu siellä kaatopaikkojen uumenissa, mitä on maakaasu tai keinotekoisesti reaktorissa luotu.

Pekka Heikkinen toteaa myös, että biokaasun valmistus säilörehusta on kierrätystä parhaimmillaan. Maatilaolosuhteissa kaasuksi käytetty säilörehu palaa takaisin maahan lannoitteena.

- Säilörehu, joka syötetään biokaasuprosessiin, muuttuu lietelannaksi, jota voidaan käyttää lannoitteeksi pelloilla. Samoin maatiloilla, joissa on karjaa, lannan määrä ei vähene, vaan se lanta voidaan käyttää lannoitteeksi pelloille edelleen. Se on kaiken lisäksi parempaa lannoitettu kuin raaka lietelanta.