Astronauttien superruoka sopeutui Suomen ilmastoon

Kvinoan viljely onnistuu 15:n vuoden kotouttamisen jälkeen myös Suomessa. YK on nimennyt superruoan maineen maailmalla saanen kvinoan vuoden 2013 kasviksi. Inkat ovat viljelleet sitä vuosituhansia ja sitä käytetään astronauttien ruokavaliossa.

Kotimaa
Kvinoapelto.
Marjo Keskitalo / MTT

MTT:n erikostutkija Marjo Keskitalo törmäsi kvinoaan opintomatkallaan Yhdeysvalloissa parikymmentä vuotta sitten. Vuosituhansia Andeilla viljelty kasvi oli osoittautunut NASA:n tutkimuksissa astroanauttien ruokavalioon soveltuvaksi. Marjo Keskitalo innostui kasvista ja halusi tutkia sitä lisää.

- Keräsin kollegoilta eri puolita maailmaa siemeniä omiin kokeisiin MTT:llä. Nyt olemme saaneet Suomen oloihin sopeutuneen siemenkannan ja kvinoa tuuleentuu ja tuottaa satoa myös Suomessa, iloitsee erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Punajuuren heimolainen

Kvinoa on viljan tavoin käytettävä kasvi , mutta se ei ole vilja vaan niin sanottu valevilja. Kvinoa kuuluu revonhäntäkasvien heimoon, ja sen tunnetuimpia sukulaisia ovat punajuuri, pinaatti ja sokerijuurikas. Erityistä kvinoassa on sen siementen valkuainen, jossa on kaikkia yhdeksää ihmisen tarvitsemaa välttämättömiä aminohappoja juuri oikeassa suhteessa. Tämä on harvinaista kasvikunnan tuotteissa.

Keräsin kollegoilta eri puolita maailmaa siemeniä omiin kokeisiin MTT:llä. Nyt olemme saaneet Suomen oloihin sopeutuneen siemenkannan.

Erikoistutkija Marjo Keskitalo

Erikoistutkija Marjo Keskitalon mukaan kvinoa on Etelä-Suomen kasvi.

- Joka kolmas vuosi voi mennä sato mönkään, eli kaksi varmaa vuotta yleensä on. Riskikasvi se on, mutta toisaalta mikä kasvi on sataprosenttisen varma, pohtii Marjo Keskitalo.

Nelisen vuotta sitten kasvia alettiin viljellä lounaissuomalaisella Rainingon maatilalla. Tilalla on saatu kasvattettua siemeniä myyntituotteeksi. MTT:ltä siemeniä on annettu halukkaille kokeiltavaksi.

- Hämeessä kokeilijoita on ollut vähän, mutta ei sille mitään estettä ole etteikö kasvi voisi Hämeessä menestyä.

Kvinoa sopii leivontaan

Erikoistutkija Marjo Keskitalon mukaan kvinoan menestys Suomessa riippuu paljon siitä, miten suuri yleisö ottaa vastaan, miten se suomalaisten suussa maistuu.

Kvinoan siemeniä saa ostaa Rainigon tilalta. Keskitalon mukaan kvinoaa voi käyttää lisäkkeenä riisin tavoin.

- Puuroa siitä voi tehdä ja leivontaan käyttää. Varsinaisesti sitkoahan siinä ei ole, eli yksinään siitä on leivonnaisia vaikea suoraan tehdä. Mutta itse käytän sitä leivonnassa ja kyllä tykkään.

Kvinoasta ovat kiinnostuneet erityisesti keliaakikot, koska kasvi on luontaisesti gluteeniton.

Lähteet: MTT