1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tumman veden päällä on koskettava ja kaunis elokuva

Pete on seitsemättä ikävuottaan käyvä poika joka elää lapsuuttaan 1970-luvun Keminmaalla. Peten elämä muuttuu, kun hänen on aika aloittaa koulu.

Samoihin aikoihin hänelle alkaa valjeta, ettei kotona kaikki välttämättä ole silkkaa auringonpaistetta.  Öiseen aikaan keittiöstä alkaa kuulua vanhempien kovaäänistä riitelyä ja äidissä alkaa näkyä pahoinpitelyn merkkejä. Poliisina toimivan isän alkoholismi määrittää perheen elämää, johon kuuluvat niin kasvava väkivaltaisuus kuin isän katumusta ja hellyyttä täynnä olevat selvät jaksot.

Minun on pakko myöntää olleeni hiukan skeptinen kuullessani Peter Franzénin aikovan itse ohjata esikoisromaaninsa Tumman veden päällä elokuvaversion.  Eniten minua huoletti se, että romaani ja sitä myötä väistämättä myös tämä elokuva ovat niin henkilökohtaisia. Perustuvathan niissä kuvatut tapahtumat suurelta osin Franzénin omiin kokemuksiin ja muistoihin. Huoli oli kuitenkin turhaa, sillä Franzénin esikoinen on tehty varmalla kädellä ja nousee vuoden parhaiden kotimaisten elokuvien joukkoon.

Aiheeltaan Tumman veden päällä on arka ja vaikea. Onneksi kyseessä ei kuitenkaan ole tuollainen kotimaisesti perinteinen tuskaa ja ahdistusta täynnä oleva alkoholismikuvaus. Elokuvan lähimmän vertailukohdan, Skavabölen poikien (2009) tapaan katsotaan tässäkin asioita lapsen silmin. Tämän tarinan kokija Pete ei kuitenkaan kasva ja niinpä tunnelmat saattavat lapsen mielen tavoin vaihdella nopeasti ahdistuksesta aurinkoiseen ja mukana on myös aimo annos rakkautta.

Elokuvan haastavassa pääosassa nähdään ensi kertaa elokuvassa näyttelevä Olavi Angervo. Angervo on tätä ennen esiintynyt jonkin verran teatterin lavalla, eikä voi kuin ihmetellä kuinka hän on tähän asti välttynyt elokuvaroolittajien huomiolta.  Nuori näyttelijänalku elää täysillä jokaisessa kohtauksessa ja onnistuu silmänräpäyksessä vaihtelemaan tunnetilojaan kuin ammattinäyttelijä ikään. Kaiken pahan alkuna ja juurena, eli Peten isänä nähdään Samuli Edelman, joka jälleen kerran osoittaa olevansa huippuluokan elokuvanäyttelijä. Hienoa työtä tekevät myös kaikki muuta aikuisnäyttelijät, nimiä tässä nyt sen enempää esiin nostamatta.

Tumman veden päällä on koskettava, herkkävireinen ja kaunis elokuva. Vaikkei katsojan oma lapsuus kenties tälle ahdistavuusasteelle olisi noussutkaan, niin samaistumispisteitä lapsuuden erilaisten traumojen kautta löytyy jokaiseen lähtöön. Se joka astuu tästä elokuvasta ulos kuivin silmin, on oletettavasti kivestä tehty.