Kahvitauko tekee hyvää - näin kahvi vaikuttaa terveyteesi

Mitä enemmän kahvin vaikutuksia tutkitaan, sitä terveellisemmäksi se osoittautuu. Professorin mukaan kahvi pitäisi lisätä osaksi ruokaympyrää.

Kotimaa
Kahvikuppi
Derrick Frilund / Yle

Uusin tutkimustieto vahvistaa entisestään käsitystä kahvin terveellisyydestä. Kahvi näyttää ehkäisevän muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, maksasairauksia, tyypin 2 diabetesta, Parkinsonin tautia ja dementian puhkeamista.

Professori Jaakko Tuomilehdon mielestä kahvia on pidettävä terveellisimpien vihannesten, marjojen, pähkinöiden ja muiden muodikkaiden "superfoodien" veroisena hyvinvointipaukkuna.

- Se on helppo ymmärtää. Juomahan valmistetaan kahvipensaan siemenestä, ja siemeneen kasvit säilövät edullisimmat aineet seuraavaa sukupolvea varten, Tuomilehto sanoo.

Kahvin maine terveyden kannalta hiukan epäilyttävänä juomana tuntuu kuitenkin istuvan lujassa.

- Kahvia pidetään piristävänä nautintoaineena, ja nautintoaineessahan täytyy olla jotain pahaa.

Tuomilehto on kahvin terveyttä edistävistä vaikutuksista niin vakuuttunut, että lisäisi höyryävän kahvikupin ruokaympyrään, terveellisen lautasmallin viereen.

- Aterian jälkeen kannattaa juoda kupillinen ja muutenkin välillä päivän mittaan.

Sydän terveeksi - suonet kimmoisiksi

Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan kahvi vähentää riskiä saada sydänkohtaus tai aivohalvaus.

- Sydänkohtaukselta suojaava vaikutus näyttää kasvavan sitä enemmän, mitä enemmän kahvia juodaan. Aivoinfarktin osalta näyttää siltä, että paras suoja saavutetaan 5-7 kupillisella päivässä. Sitä suuremmalla määrällä terveyshyöty häviää, ilmeisesti siksi, että kahvilla voi olla hienoinen vaikutus verenpaineeseen.

Terveellisyys ei koske pannukahvia, joka tutkimusten mukaan kohottaa huonon kolesterolin pitoisuutta veressä. Lisäksi on olemassa tiettyjä geenityyppejä, joita kantaville kahvi ei ole hyväksi.

- Tällaisia geneettisiä tekijöitä on todettu pari kolme, ja niitä kantaa hyvin karkeasti arvioiden ehkä kymmenesosa väestöstä. Heillä kahvi saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Kymmenen kuppia päivässä pitää diabeteksen loitolla

Kahvin suurkuluttajaksi kannattaa ryhtyä, jos pelkää sairastuvansa tyypin 2 diabetekseen. Suomalaistutkimuksen mukaan mojovat kymmenen kuppia päivässä juovilla miehillä diabetesriski vähenee 55 prosenttia. Toistakymmentä kuppia juovilla naisilla diabeteksen riski väheni jopa 80 prosenttia kahviajuomattomaan verrokkiryhmään nähden.

- Tässä havaitsimme selkeän annosvasteen. Mitä enemmän kahvia juotiin, sitä vähemmän sairastuttiin, Tuomilehto sanoo.

Diabetestä ehkäisevää vaikutusta selittävät kahvin hapot, jotka lisäävät sokeriaineenvaihdunnalle edullisten suolistohormonien eritystä. Lisäksi kahvi hidastaa jonkin verran sokerin imeytymistä suolessa, mikä tasaa aterianjälkeistä verensokerin piikkiä.

- Tärkein vaikutus tulee maksan kautta, joka on sokeriaineenvaihdunnan kannalta erittäin tärkeä elin. Kahvi sisältää voimakkaan antioksidantin, joka edistää maksan kykyä tuottaa ja varastoida sokeria.

Tuomilehdon mukaan kahvilla on muutenkin hyviä vaikutuksia maksan terveyteen. Se muun muassa ehkäisee sekä lihavuuden että alkoholin aiheuttamaa rasvamaksan syntyä. Myös maksasyövän riski näyttää vähenevän sitä mukaa kuin päivittäisten kahvikuppien määrää lisätään.

Piristävää vaikutusta on liioiteltu - joka kolmas ei hyödy

Usein kahvia juodaan piristävän vaikutuksen toivossa, mutta tässä moni menee metsään. Joka kolmannella ihmisellä kofeiini ei vaikuta mitenkään pirteyteen.

- Ihmisten herkkyys piristävälle vaikutukselle vaihtelee suuresti. Ensimmäisen kerran asia havaittiin kokeessa jo sata vuotta sitten. Joillakin ihmisillä piristävä vaikutus on äärimmäisen voimakas, ja toisilla sitä ei ole lainkaan. Aivan viime aikoina on löydetty tähän vaikuttavat geenit, Tuomilehto sanoo.

Vaikutusmekanismeja ei tunneta

Kahvin ja terveyden yhteyttä on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei oikein tiedetä, miksi kahvilla on sellaisia terveysvaikutuksia kuin on.

- Kaikkia kahvissa olevia aineita ei kovin hyvin tunneta, vaikka tieto onkin lisääntynyt. Kahvipavun tarkka koostumus on vieläkin osittain hämärän peitossa.

Kahvi samaistetaan usein sen sisältämään kofeiiniin, vaikka kofeiini on vain yksi ainesosa valtavassa cocktailissa.

- Kemiallisia yhdisteitä kahvipavussa on yli 2 000, ja on miltei mahdotonta tietää, mikä niistä on milloinkin vaikuttamassa elimistössä, Tuomilehto sanoo.

Lähteet: Duodecim