Tutkija: Mannerheim ei ollut myyttinsä mittainen mies

Professori Juhani Suomen tuoreessa kirjassa Mannerheimia tarkastellaan vahvuuksineen ja heikkouksineen.

Kotimaa
Juhani Suominen
Juhani SuominenSari Gustafsson / Lehtikuva

Professori Juhani Suomi ruotii Mannerheim-myyttiä tuoreessa kirjassaan ”Mannerheim – Viimeinen kortti”. Hänen mielestään marsalkka Carl Gustaf Mannerheim ei ollut myyttinsä mittainen mies.

- Ei, ei ollut, ainakaan näiden vuosien aikana, joita olen tutkinut. Hän oli vanha, sairas mies, joka vaikeassa maailman tilanteessa koetti tehdä parhaansa, mutta voimat puuttuivat, professori Juhani Suomi sanoi Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa.

Juhani Suomi keskittyy kirjassaan vuosiin 1943 ja 1944, eli jatkosodan loppuvaiheisiin. Mannerheim toimi armeijan ylipäällikkönä. Elokuussa 1944 hänet valittiin poikkeuslailla myös presidentiksi. Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat jatkosodan lopettaneen välirauhan Moskovassa syyskuun 19. päivä 1944.

Myytti pelasti Suomen uudelta sisällissodalta

Mannerheim viimeinen valttikortti -kirjan kanssi.
Siltala

Professori Juhani Suomi pitää Mannerheim-myyttiä kuitenkin myös Mannerheimin suurimpana ansiona. Hänen mielestään se saattoi pelastaa Suomen uudelta sisällissodalta, kun saksalaiset pyrkivät hajottamaan rauhanrintaman välirauhan solmimisen jälkeen ja kaappaaman vallan. Korkeat upseerit, jotka olisivat halunneet jatkaa sotaa, taipuivat Mannerheimin arvovallan alla.

- Tässä tilanteessa Mannerheim pelastaa Suomen ehkä uudelta sisäiseltä välien selvittelyltä, ja se on minun mielestäni suurin hänen aikaansaannoksistaan.

Tutkijan mielestä Suomen pelastaa siis myytti, ei Mannerheimin toiminta.

- Ei ole tärkeintä, millainen johtaja on, vaan millaiseksi hänet kuvitellaan, Suomi kertoo kirjassa johtopäätöksenään.

- Mannerheimille oli tyypillistä, että hän ei astunut itse framille. Hän ei halunnut saattaa sitä myyttistä hahmoa, joka ei syyllisty mihinkään määrää, ei pelaa, ei politikoi, eikä tee mitään epämoraalista, kyseenalaiseksi, Suomi sanoo.

Mannerheim kärsi hysteerisistä peloista

Juhani Suomen mukaan Mannerheim oli elokuusta marraskuuhun 1944 käytännössä lähes diktaattori, ennen kuin J.K. Paasikiven hallitus valittiin.

- Näiden kolmen kuukauden aikana hän ehdottomasti oli diktaattorinomaisessa asemassa. Koskaan ei kukaan presidentti ennen häntä tai hänen jälkeensä ole ollut niin vahvassa asemassa.

Mannerheim oli kuitenkin jo 77-vuotias, ja hänen terveytensä alkoi pettää. Marraskuussa Mannerheimin henkilääkäri epäili, pystyikö tämä enää hoitamaan tehtäviään. Hänellä todettiin myöhemmin pitkälle edennyt kalkkeutuminen. Hän hoiti kuitenkin presidentin tehtäviä vuoteen 1946.

Professori Juhani Suomi kertoo kirjassaan, että Mannerheim kärsi lähes hysteerisestä pelosta, että neuvostoliittolaiset ottaisivat hänet kiinni ja ryhtyisivät kiduttamaan häntä. Hän alkoi lähettää omaisuuttaan turvaan bolshevikeiltä Suomen suurlähetystöön Ruotsiin. Siellä säilöttiin mm. Mannerheimin itämaisia mattoja.

Juhani Suomen kirjan ”Mannerheim – Viimein kortti” on kustantanut Siltala.