Suomenhevonen muuttui työkaverista terapeutiksi

Suomenhevosen rooli on muuttunut vuosikymmenten myötä palvelijasta ja työkaverista terapeutiksi ja urheilijaksi. Oulun yliopiston väitöstutkimus selvitti ihmisen ja hevosen suhteiden muuttumista 1920-luvulta 2000-luvulle.

tiede
suomenhevonen.
Suomenhevonen.Paula Hiljanen / Yle

2000-luvun suomalainen hevoskulttuuri ponnistaa perjantaina Oulun yliopistossa tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan kahdelta historialliselta polulta: toisaalta maatalouskulttuurin pohjautuvasta ravikulttuurista ja toisaalta armeija- ja hoviperinteeseen nojautuvasta ratsastuskulttuurista.

Suomenhevonen on kulkenut ihmisen rinnalla maatilan töissä, sodassa ja savotassa. Hevonen on osa suomalaista kansallista kertomusta, tutkija, filosofian maisteri Riitta-Marja Leinonen sanoo. Hän haastateli tutkimustaan varten muun muassa hevosmetsureita.

- On todella hienoa katsoa työparin yhteisyötä. Hevonen oppii viemään metsässä lastin tiettyyn paikkaan ja hyvä työhevonen osaa katsoa metsässä ihmistä paremmin esimerkiksi kulkureitin, Leinonen kertoo.

Naiset miehiä lempeämpiä hevosten käsittelijöitä

Riitta-Marja Leinonen kolusi tutkimusaineistoa kootessaan muun muassa kansanrunousarkiston hevoskertomuksia ja haastatteli hevosten kanssa työskennelleitä ja harrastaneita hevosmiehiä ja -naisia.

Erityisesti vanhemmissa kertomuksissa naiset suhtautuivat hevosiin miehiä lempeämmin. Jos mies oli liian ankara hevoselle, vaimo saattoi toppuutella häntä. Kotihevonen oli usein rakas perheenjäsen.

- Oli niitä miehiä, joille hevonen oli todella tärkeä ja koko perheen elättäjä. Oli myös sellaisia miehiä, jotka ostivat hevosen vain yhdeksi savottakaudeksi ja ajoivat sen loppuun. Sitten he myivät hevosen halvalla jollekin, joka kuntoutti hevosen. Kuntoutuksen jälkeen hevonen joutui taas samaan rääkkiin, vieraalle omistajalle, Leinonen kertoo.

Raviurheilu pelasti suomenhevosen

Suomenhevosen käyttö metsä- ja maatöissä hiipui nopeasti 1960-luvun lopulla verotuksen muutoksen myötä.

- Onneksi samoihin aikoihin ravikilpailutoiminta rupesi nousemaan. Suomenhevosta on jalostettu myös ratsuksi. Sille on ollut oma ratsukirjasuuntansa vuodesta 1971, Leinonen kertoo.

Hevosen rooli on tutkijan mukaan muuttunut voimakkaasti kymmenessä vuodessa. Työhevonen oli aikoinaan ennen kaikkea palveliija ja työkaveri. Nykyään hevonen toimii yhä useammin esimerkiksi ihmisen terapeuttina. Uudenlainen hevostaito yhdistää johdonmukaista hevosen käsittelyä empaattiseen ja tieteelliseen tietoon.

- Hevosen hyvinvointivaikutus korostuu varmasti entisestään jatkossa. Jos tilaa löytyy, itselleen voisi ottaa vaikka pienen hevoslauman, jota vain katsella ja rapsutella, tutkija pohtii.

Filosofian maisteri Riitta-Marja Leinonen väitteli Oulun yliopistossa perjantaina. Kulttuuriantropologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Palvelijasta terapeutiksi – Ihmisen ja hevosen suhteen muuttuvat kulttuuriset mallit Suomessa.