Nuoret eivät ole enää erilaisia

1970-luvulla puhuttiin yleisesti vielä erilaisista nuorista. Tuolloin se usein tarkoitti nuoren olevan sairas, tai esimerkiksi seksuaalisesti erilailla suuntautunut, kuin hetero.

nuoret
Nuorisoa Kampin keskuksessa.
Yle

Anneli Tempakka teki 70-luvulla Ylelle sarjan Erilainen nuori. Tuolloin erilainen oli usein nuori, jonka elämään liittyi sairaus tai jokin poikkeavuus. Erityisopettaja Airi Aalto Vuoksenniskan koulusta Imatralta ei enää puhu erilaisista nuorita.

- Kuulostaa vähän oudolta ajatukselta. Minusta nykyään on vain nuoria, joilla on tiettyjä ominaisuuksia, mitkä poikkeavat massasta. Niitä ei enää kuitenkaan tuoda julki, Aalto sanoo.

Nykyään nuori saa olla sellainen kuin on, puhutaan persoonallisuuksista.

- Esimerkiksi änkyttäminen ei ole enää mitenkään ihmeellistä. Meillä on niin paljon tietoa asioista, että ei siihen enää sillä tavalla kiinnitetä huomiota, pohtii Aalto.

Nykyaikaa on suvaitsevaisuus. samalla se sallii persoonallisten ihmisten elää täysin omana itsenään.

- Joissakin tapauksissa nuoret vielä sorsivat toisiaan erilaisuuden vuoksi, mutta minusta suvaitsevaisuus on kuitenkin lisääntynyt. Myös meille aikuisille sallitaan erilaisuus. Minunkaan ei tarvitse olla jakkupuku päällä, vaan voin olla farkut jalassa ja rento college päällä, eikä kukaan pidä erikoisena, Aalto nauraa.

Internet on lisännyt suvaitsevaisuutta

Erityisopettaja Airi Aalto nauttii tästä ajasta, kun ihminen saa olla täysin oma itsensä. Luokittelua on hänen mukaansa alettu purkaa vasta 2000-luvun aikana.

- Ehkä tämä maailma vapautui vuosituhannen vaihteessa. Meille tuli tietokoneet ja kännykät ja tietotulva on valtavaa. Samalla ikään kuin maailma pieneni. Internetin kautta nuorille löytyy varmasti vertaistukea niin hyvässä kuin pahassakin, sanoo Aalto.

Myös erityisopettaja on pitkän uransa aikana päässyt lokeroinnista. Siihen on vapauttanut tiedon lisääntyminen.

- Kun aloitin urani, niin kyllä diagnooseja tuli. Kun tällä oppilaalla on tällainen diagnoosi, niin häntä pitäisi opettaa tällä tavalla ja niin edelleen. Nykyään tietoa oppilaasta on niin paljon, että sitä pitää karsia. Minä pyrin nykyään kohtaamaan oppilaan ensin ja vasta sitten mietin diagnooseja, Aalto toteaa.

Nuorilla on joskus hyvin kova ulkokuori. Sen kuoren läpi on vain nähtävä.

- Yleensä kun ollaan kahden kesken tai pienemmässä ryhmässä, se nuori vapautuu ja oppii näkemään. Sen kuoren alla on tunteva nuori. Sellaisia he ovat, he kaipaavat aikuisia edelleen. Aikuiset, olkaa läsnä nuoren elämässä. rohkaisee Aalto

"Nuori saa olla erilainen"

Lappeenrannan Peltolan koulun kahdeksanvuotiaat tytöt suhtautuvat erilaisuuteen vielä melko väljästi.

- Sellainen nuori, joka ei tahdo pelata tai leikkiä mitään, on vähän omituinen.

Kimpisen lukiossa Lappeenrannassa oppilaat pohtivat asiaa jo hieman syvällisemmin.

- Semmoinen, jonka pukeutuminen eroaa massasta. Se ei kuitenkaan ole huono asia. Kyllähän erilaiset nuoret nykyään hyväksytään, sanoo lukiolaistyttö.

1970-luvun erilaisuuden kriteerit homous, lesbous, jokin sairaus tai änkyttäminen eivät enää hetkauta nuoria.

- En minä tai mun kaveripiiri sitä erikoisena pidä. Ehkä vanhemmat pitävät, sanovat tytöt Kimpisen lukion pihalla.

Lukiolaispoika puolestaan sanoo, että erilainen nuori viihtyy enemmän yksin, kuin porukassa. Hänen mukaansa jollain tasolla joitakin nuoria pidetään vielä erilaisena. Varmaan jollain tasolla ne ovat edelleen erilaisuutta.