Asiantuntija Olkiluodosta: Harvinaista, muttei poikkeuksellista

Vastaavanlaisia ydinvoimalan alasajoja tapahtuu Suomessa kerran vuodessa tai harvemmin, arvioi Jukka Kupila Säteilyturvakeskuksesta.

Kotimaa
Olkiluodon ydinvoimala.
Olkiluodon ydinvoimala.Yle

Olkiluodon kakkosreaktorin alasajo ei ole turvallisuusongelma, sanoo Säteilyturvakeskuksen Käyttöturvallisuus-toimiston toimistopäällikkö Jukka Kupila.

— Turvallsuuden vaarantumista siellä ei ole. Tämä on puhtaasti tällä hetkellä tuotannollinen ongelma.

Olkiluodon omistava TVO kertoo, että alasajon syynä on turbiinin pikasulun laukeaminen. Tarkempaa syytä selvitellään.

Kupila arvioi, että vastaavanlaisia laitoshäiriöstä johtuvia alasajoja tapahtuu Suomessa kerran vuodessa tai harvemmin. TVO:n tuotantojohtaja Mikko Kosonen arvioi, että Olkiluodossa pikasulkuja on tapahtunut noin kerran yhdeksässä vuodessa.

Turbiini- ja generaattoriongelmat ovat Kupilan mukaan tyypillisiä voimalan alasajoon johtavia syitä.

Säitelyturvakeskus saa ydinvoimaloiden häiriöistä tiedon päivystysjärjestelmäänsä. Keskuksella on myös paikallistarkastajia, jotka seuraavat tilannetta tarvittaessa paikan päällä. Säteilyturvakeskus ei kuitenkaan puutu korjaustoimiin, mikäli häiriö ei aiheuta uhkaa voimalan turvallisuudelle.

Ydinreaktoreita ajetaan alas myös vuosihuoltojen yhteydessä. Vuosihuoltojen pituus vaihtelee noin viikosta kolmeen viikkoon, Kupila kertoo.

Suomalaisten ydinvoimaloiden käyttövarmuus on Kupilan mukaan hyvällä tasolla.

— Suomalaisten voimalaitosten käytettävyys ja käyttökertoimet ovat kansainvälisesti arvioiden olleet aina korkeita. Suomessa on pystytty välttämään aiheettomat häiriöt, Kupila sanoo.

Käyttökerroin kuvaa voimalan käytettävyyttä. Se saadaan vertaamalla voimalan teoreettista energiantuotantopotentiaalia siihen, kuinka paljon voimala todellisuudessa tuottaa. Mitä pidempään voimala on alasajettuna esimerkiksi häiriön tai vuosihuollon takia, sitä pienempi sen käyttökerroin on.