Hallitusammattilainen: Suomalaisella yhtiöllä pitää olla suomalainen johto

Suomalaisissa yhtiöissä pitäisi säilyttää keskeinen johto suomalaisissa käsissä myös silloin, kun yhtiön pääomistus on ulkomailla. Ainakin toimitusjohtajan ja rahoitusjohtajan tulisi olla suomalaisia. Näin sanoo pörssiyhtiöiden hallitusammattilainen Harri Suutari

talous
Harri Suutari.
Harri Suutari.Yle

Nokian puhelinpuolen myynti Microsoftille herätti Suomessa ristiriitaisia tuntoja. Jotkut pitivät myyntiä jopa epäisänmaallisena tekona. Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan tunteikas puhe päätöksenteon vaikeudesta kertoi muustakin kuin vain pelkästä normaalista yrityskaupasta.

Business is business, sanotaan. Mutta ei ehkä ihan aina ja pelkästään. Kolmen pörssiyhtiön halllituksen puheenjohtaja Harri Suutarille suomalaislähtöinen yhtiö merkitsee myös muuta kuin pelkkiä taloudellisia tunnuslukuja. Vaikka yhtiön pääasiallinen omistus ja johtoryhmän enemmistö on ulkomaisissa käsissä, olisi keskeisen johdon järkevää pysyä suomalaisissa käsissä. Silloin yrityksessä pysyy ymmärrys lähtökohdista ja toimintaympäristöstä.

- Sen verran pitää olla isänmaallisia, Suutari sanoo.

Suutari pitää hyvänä esimerkkinä aikanaan itse operatiivisesti johtamaansa johdinsarjoja tuottavaa PKC Groupia. Yhtiöllä on tuotantolaitoksia ympäri maailmaa ja pääomistajat ulkomailta. Silti keskeinen johto koostuu suomalaisista

Munaskuitaan myöten yrittäjä

Harri Suutari on kannuksensa yrittäjänä hankkinut. Kaikki alkoi siitä, kun hän veljensä Eeron kanssa opiskelujensa päätteeksi perusti teollisuuden käyttöön mittauslaitteita valmistavan yrityksen vuonna 1982.

Sen jälkeen tie on kulkenut Ponssen kautta PKC Group yhtiöön. Tulosta on tullut. PKC on kasvanut parin sadan työntekijän kempeleläisyrityksestä 20 000 työntekijän kansainväliseksi tekijäksi.

Vaikka Suutarin veljekset ovat työuransa tehneet yritysmaailmassa, ei tähän suuntaan kulkenut tie ole Harri Suutarin mielestä johtunut geeneistä. Suutarin veljekset ovat lähtöisin tavallisesta kainuulaisesta työläiskodista.

- Ehkä tietty itsepäisyys ja halu olla oman onnensa seppä on ajanut yrittäjäksi. Kun sille tielle on lähtenyt, se on vienyt mennessään.

Huulipunaviestejä postilaatikossa

Postilaatikkooni ilmestyi huulipunalla kirjoitettuna rumia sanoja. Sitä viestiä eivät ole edes sateet pyyhkineet vieläkään pois.

Harri Suutari

Aina yritysmaailmassa ei mene kuin Strömsössä. Suomessakin lomauttamisiin ja irtisanomisiin johtavat yt-neuvottelut ovat karua arkipäivää. Siinä kohtaavat paitsi työntekijät ja työnantaja, myös taloudelliset realiteetit, yhtiön etu ja tunteet.

Yksi raskaimpia vaiheita Harri Suutarin työhistoriassa sijoittuu aikaan vuosia sitten, jolloin hän toimi toimitusjohtajana PKC Group yhtiössä. Silloin Suutari arvioi Suomessa toimivan tuotanto-organisaation liian kalliiksi ja raskaaksi.

Alkoi nopea tuotannon siirtäminen ulkomaille. Ihmisiä jäi työttömäksi.

- Työntekijöiden kanssa oli juonut aamukahvit, lounastanut, juonut iltapäiväkahvit ja jutellut heidän perhe-elämään liittyvistä kuulumistaan. Sitten eräänä päivänä joutui samoille ihmisille ilmoittamaan työsuhteen päättymisestä. Se oli raskasta. Mutta se vain on niin, että yhtiön johdon on ajateltava ennen muuta yhtiön etua.

Tästä päätöksestä Suutari sai palautetta. Suoraan, kirjeitse ja jopa postilaatikon ulkopuolelle.

- Postilaatikkooni ilmestyi huulipunalla kirjoitettuna rumia sanoja. Siihen ilmestyi jonkun tunteenpurkaus. Sitä viestiä eivät ole edes sateet pyyhkineet vieläkään pois.

Taitoa ja rohkeutta uudistamiseen

Pitkän ura yrittäjänä ja yritysjohtajana on johtanut luonnollista tietä hallitusammattilaisuuteen. Siihen hommaan ei pyritä, sinne kutsutaan. Hallitusammattilaisen työ on leipätyö, kuten Suutari sitä kutsuu. Suutari itse on viiden eri yhtiön hallituksessa. Enempään ei aika riitä, jos haluaa viettää myös perhe-elämää.

Yhtiöiden johdosta puuttuu turhan usein rohkeutta rakentaa uutta ja hylätä vanhoja tapoja.

Harri Suutari

Hallitusammattilainen on yrityksen operatiivisessa johdossa kykynsä osoittanut henkilö, jonka tietotaito on yritysmaailmassa kysyttyä. Hänen on tuotettava yhtiön hallituksessa lisäarvoa omilla toimillaan ja näkemyksillään.

Hallitusammattilaiseksi haetaan osaajia. Jokaisella esimerkiksi pörssiyhtiön hallituksen jäsenellä on jotakin yrityksen toimialaan liittyvää erikoisosaamista.

- Vaikka yhtiön hallitus on kollektiivisessa vastuussa, tarvitaan myös työnjakoa. Yksi voi hallita parhaiten juridiikan, toinen markkinoinnin, kolmas rahoituksen, joku teollistamisen ja niin edelleen, Suutari korostaa

Suutari sanoo osaavansa parhaiten teollistamiseen ja markkinointiin linkittyvät kysymykset.

Hallituksen jäseniä sitoutetaan usein maksamalla osan ansioista yhtiön osakkeina.

- Jokainen meistä ymmärtää, että omalla lompakolla oltaessa ollaan tarkempia kuin jonkun toisen lompakolla, Suutari hymähtää.

Yksi pääsääntö hallitusammattilaisia valittaessa Suutarin mielestä on se, ettei hallituksen jäsen ole minkään yhtiön operatiivisessa johdossa.

Suutari on kolmessa yhtiössä hallituksen puheenjohtajana. Alma Mediassa, Componenta Oy:ssä ja Tulikivi Oyj:ssä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajalla on aivan erityinen vastuu yhtiön tominnasta. Hän on toimitusjohtajan esimies ja yhteyshenkilö pääomistajiin päin.

- Yksi haastavimmista tehtävistä on pitää läheisiä yhteyksiä pääomistajiin strategisista kysymyksistä, jotta yhtiökokouksessa ei tarvitsisi turhia pärskähdellä, Suutari korostaa.

Muuttuva maailma tuntuu yritysmaailmassa jos missä, joskus armottomallakin tavalla. Jos ei osaa ajoissa sopeutua vaadittavaan muutokseen, peli on pian menetetty. Siksi Suutarin mielestä yritysten johdolta vaaditaan valppautta ja rohkeutta. Tämä ei hänen mielestään läheskään aina toteudu.

- Yhtiöiden johdosta puuttuu turhan usein rohkeutta rakentaa uutta ja hylätä vanhoja tapoja. Hallitusten jäsenten tulee myös ymmärtää, mitä muutos tarkoittaa ja miten se pitää tehdä.