Lohtajalaiset herättivät harkkohytin henkiin

Kokkolan Lohtajalla elvytetään vuosisatoja vanhaa raudanvalmistustaitoa. Harkkohytti rakennettiin alueelle 2000-luvun puolivälissä, mutta se on ollut sen jälkeen kylmillään. Kyläläiset kaipaisivat talkoisiin enemmän nuoria, jotta taito säilyisi alueella.

Kotimaa
Kuvassa harkkohytti Lohtajan museonmäeltä.

Lohtajan museonmäen harkkohytissä roihuaa jälleen tuli vuosien tauon jälkeen. Hytti rakennettiin vuonna 2006, mutta se muistuttaa seudulla 1600-luvulla olleita hyttejä. Rautaa siinä ei ole valmistettu rakennusvuoden jälkeen.

- Talkoolaisista on ollut vähän pulaa, joten siksi rautaa ei ole valmistettu. Suurin osa meistä on jo aika vanhoja, joten nuorempia saisi tulla mukaan. Talkoisiin täytyisi saada edes muutama nuori, jotta homma lähtisi taas käyntiin, kertoo Hannu Kluukeri Lohtajan Kotiseutuyhdistyksestä.

Mukaan täytyisi saada edes muutama nuori, jotta homma lähtisi taas käyntiin.

Hannu Kluukeri, Lohtaja

Nuorempaa väkeä talkoissa edusti lohtajalainen Jussi Jukkola, jolle raudanvalmistaminen on vielä uutta.

- Toivottavasti opin homman, jotta voin sitten opettaa raudanvalmistusta minua nuoremmille. Yksin minun harteilleni tämä ei tietenkään voi jäädä. Jos talkoita järjestetään säännöllisesti, yhä useampi varmaankin kiinnostuu asiasta, Jukkola sanoo.

Lämpö erottaa raudan malmista

Lohtajalaiset valmistavat rautaa noin 30 kilosta suomalmia, jota haettiin Kannuksen Mutkalammilta.

- Suomalmi on satojen vuosien kuluessa maaperään kertynyttä ja kerrostunutta ainesta. Mutkalammillakin sitä on laajoilla alueilla 40 sentin kerroksia.

- Kovin helposti sitä ei saa irti. Meidänkin piti rautakangella hakata ja etukuormaajan piikeillä väännellä malmia irti.

Suomalmi sisältää paljon epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi rikkiä. Epäpuhtaudet poistetaan ennen varsinaista polttoa joko avonuotiossa tai maahan kaivetussa kuopassa.

Meidän piti rautakangella hakata ja etukuormaajan piikeillä väännellä malmia irti.

Hannu Kluukeri

Lopulta malmia kuumennetaan kahvinkeittimen suodattimen mallisessa uunissa, jossa se pelkistyy raudaksi reilun tuhannen asteen kuumuudessa. Raudasta poistuvat epäpuhtaudet ja sivukivi sulavat kuonaksi. Uunin pohjalle jää lopulta sulamaton rautaharkko.

- Valmiista raudasta voi takoa vaikkapa saranoita, hakoja tai maataloustyökaluja, Kluukeri sanoo.

Oikea lämpötila haetaan katseella

Kyläläiset haluavat ylläpitää raudanvalmistustaitoa, koska se on ollut tärkeä osa Lohtajaa jo pitkään. Tämä näkyy myös alueen alkuperäisessä vaakunassa.

- Siinä on rautamasuuni ihan aiheesta, koska raudanvalmistamistus on ollut alueella merkittävä elinkeino, sanoo K.H. Renlundin museon museolehtori Lauri Skantsi.

Hannu Kluukerin mukaan taito pysyy ja kehittyy paikkakunnalla vain harjoittelemalla. Hänen mukaansa, kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi ajan kanssa oppia valmistamaan rautaa.

- Esimerkiksi oikean lämpötilan saaminen uuniin on hankalaa, koska se arvioidaan silmämääräisesti. Tämä vaatii säännöllistä harjoittelua, Kluukeri toteaa.