1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Japanilaiset opettavat ikääntymään iloisemmin

Lahdessa ammennetaan oppia japanilaisesta vanhustenhuollosta ja tutkimuksesta. Kansainvälistä seminaaria järjestämässä ollut tutkija toivoo, että Suomessakin työelämä suhtautuisi avoimemmin ikääntyviin. 50-vuotias ei ole missään nimessä vielä vanha, korostaa Tiina Koskimäki.

Kuva: Andy Rain / EPA

Lahdessa alkoi tiistaina japanilaissuomalainen seminaari, jossa käsitellään ikääntymistä positiivisena ilmiönä. Paikalla on parisenkymmentä japanilaista ja suomalaista tutkijaa, jatko-opiskelijoista professoriin.

Viikon aikana tutkijat jakavat tietojaan ja keksintöjään. Toiveissa on, että seminaari poikisi myös kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Japanilaissuomalaisen tapahtuman taustalla on Helsingin yliopiston jatko-opiskelija, Palmenian tutkija Tiina Koskimäki.

- Asuin puolitoistavuotta Kiotossa, jossa tutustuin vanhenemisen tutkijaan, professori Hiroko Yamadaan. Siitä lähti suunnittelu, kuvailee Koskimäki yhteistyön alkua.

Japanissa työkeskeisyys seuraa läpi elämän

Sosiaalitieteiden laitoksen jatko-opiskelija Koskimäki tutkii ikääntyvien parisuhteita ja uusia ihmissuhteita eläköitymisen jälkeen. Japanissa asuessaan hän havahtui kulttuurieroihin.

- Japanissa ikääntyvät ovat hyvinkin aktiivisesti työelämässä eivätkä lähde kulumallakaan. Työkeskeisyys pätee myös eläkkeelle jäämisen jälkeen ja jatkuu elämän sisältönä, kuvailee Koskimäki.

Ikärasismia ei tutkijan mukaan esiinny Japanissa samalla tavalla kuin Suomessa.

Japanissa ikääntyvät ovat hyvinkin aktiivisesti työelämässä eivätkä lähde kulumallakaan.

Tiina Koskimäki

- Sielläkin eläkkeelle jäädään 65-vuoden paikkeilla, mutta jatketaan jossain vastaavassa hommassa. Eli 50-vuotias ei ole missään nimessä vielä vanha, Koskimäki korostaa.

Vanhuuden käsite on muuttanut muotoaan samalla kun elinajanodote on kasvanut.

- Vanhuuden ikävaihe on pidentynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Ei voida puhua vain yhdenlaisista ikääntyvistä, sillä elämänkirjo on hyvin moninainen, Koskimäki muistuttaa.

Suomessakin eläkeläiset ovat Koskimäen mukaan hyvin aktiivisia ja haluavat olla mukana yhteiskunnassa. Täällä kuitenkin painottuu enemmän vapaaehtoistyö tai lastenlasten hoitaminen. Tutkija toivoisikin, että työelämä suhtautuisi amoimemmin ikääntyviin ja heidän potentiaaliinsa.

- Työelämään tarvittaisiin enemmän joustavia työmahdollisuuksia. Eläkkeellä joku voisi haluta siirtyä ihan uusille urille, Koskimäki huomauttaa.

Yhteisöllisyyden mureneminen vaikeuttaa vanhusten eloa

Vaikka Aasiassa kunnioitus vanhempia kohtaan on yhä voimissaan, usean sukupolven perhemalli on alkanut murentua. Sukupolvet eivät ole enää niin tiiviissä vuorovaikutuksessa kuin aikana, jolloin kolmekin sukupolvea asui saman katon alla. Nykyään yhä useampi vanhus asuu yksin tai puolisonsa kanssa.

Japanissa ajatellaan, että sairaus tai muistisairaus ei ole jonkin loppu, vaan elämän jatkoa siinä missä eläkkeelle jääminen.

Tiina Koskimäki

- Tämä tuo haasteita, kun kotipalvelua ei välttämättä ole eikä lapsia, jotka voisivat auttaa. Siihen yhteisöllisyyden kehittämiseen halutaan uusia ratkaisuja. Toisaalta samanlaisia haasteita on meilläkin, Koskimäki myöntää.

Hän toivoo, että seminaarin myötä suomalaiset tutkijat saisivat japanilaisilta kollegoiltaan tietoa erityisesti muistisairauden kanssa elämisestä ja muistisairaiden omaisten tukemisesta.

- Japanissa ajatellaan, että sairaus tai muistisairaus ei ole jonkin loppu, vaan elämän jatkoa siinä missä eläkkeelle jääminen. Eli Japanissa ei unohdeta sitä rikasta elämän kulkua ja sitä, mitä arki voi parhaimmillaan olla ikääntyvänäkin.