1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Suomi ja Norja tappelivat - Norjan talous voitti

Norjan suurkäräjävaalit saatiin päätökseen. Vaaliyön huumassa voittaneen konservatiivipuoleen nuori edustaja sanoi, että Norja on hieno maa ja nyt se muuttuu vielä hienommaksi. Mitä sitten on Norjan hienous? Talouden näkökulmasta se on öljyä, öljyä, öljyä ja sen mukanaan tuomaa rahaa.

Norjalainen lautta asentamassa öljyputkea öljynporauslautan vieressä. Kuva: Hydro / EPA

Norjan tulevaisuuden suunnitelmat perustuvat valtiollisen öljyrahaston tuotolle. Ns. Öljyrahasto eli valtiollinen sijoitusrahasto, jolla taataan norjalaisten eläkkeet, on yksi maailman rikkaimmista rahastoista ja periaatteessa se paisuu koko ajan.

Rahaston omistukset ovat merkittäviä niin pohjoismaisissa pörsseissä kuin maailmalla. Rahaston tarkoitus on turvata maan tulevaisuus siinä vaiheessa, kun öljy ja kaasu loppuvat.

Vuonna 2012 Norjan valtiollinen öljyrahasto nousi omaisuuden arvoltaan maailman suurimmaksi rahastoksi, kun sen arvo ylitti eteläisen kilpailijansa Abu Dhabin valtion sijoitusrahaston arvon. Norjalaisessa rahastossa oli tuolloin omaisuutta noin 507 miljardin euron arvosta. Siis karkeasti 10 kertaa Suomen budjetin verran.

Yksi rahaston suurimpia haasteita on miettiä, mihin valtava omaisuusmassa sijoitetaan aikana, jolloin valtiovelkakirjat eivät ole se kaikkein turvallisin tulonlähde.  

BKT kasvaa satoi tai paistoi

Samaan aikaan kun Suomen bruttokansantuotteen kasvu pyörii nollan tietämillä, Norjan bkt on tukevassa kasvussa. Vuonna 2013 Norjan talouden arvioidaan kasvavan noin kolme prosenttia ja Norjan keskuspankki arvioi kasvutahdin jatkuvan myös tulevina vuosina.

Öljyn korkea hinta parantaa maan vaihtosuhdetta ja kova kysyntä auttaa talouskasvua.

Talouspolitiikassa on siis liikkumavaraa. Norjalla menee nyt itse asiassa niin hyvin, että uusi hallitus voi keskittyä miettimään muun muassa sitä, voidaanko jo löytyneitä öljyesiintymiä jättää käyttämättä ja rauhoittaa alueet esimerkiksi kalastusta varten.

Norjan tämän vuoden noin 143,5 miljardin euron budjetti on norjalaisittain melko neutraali eli öljytulojen käyttö kasvaa suunnilleen samassa tahdissa Norjan bkt:n kanssa.

Budjettisuunnitelmilla on vankka perälauta. Kun Suomessa valtio ottaa lisää velkaa, Norja voi siirtää osan eläkerahastonsa tuloista budjettialijäämän kattamiseen.

Öljyä pumppaava kalastajien maa

Maaöljy, maakaasu ja alumiinin jalostus ovat Norjan talouskasvun taustalla. Maanviljelyä ei hankalissa sääoloissa kannata harjoittaa. Sen sijaan kalanviljely on yhä merkittävämpää liiketoimintaa. Maa on Euroopan suurin kalantoimittaja ja ala työllistää 30 000 henkilöä. Öljyn vienti tuo karkeasti noin kolmanneksen maan nettotuloista.

Norja on energiaomavarainen myös osittain sen mahtavien vesiresurssien takia. Lähes kaikki sähköenergia tuotetaan vedellä joko perinteisillä vesivoimaloilla tai yhä enemmän aaltovoimalla. Norja on maailman kuudenneksi suurin vesivoimantuottaja.

Työllisyysaste pysyy korkealla

Kun Suomen työttömyysaste on noin yhdeksän prosenttia, Norjassa työttömyys pyörii kahden ja kolmen prosentin välillä koko työvoimasta. Myös nuoret työllistyvät hyvin. Norjan elinkeinoelämää ja julkista sektoria rassaa kuitenkin korkea sairauspoissaolojen ja suuri työkyvyttömyyseläkettä nauttivien määrä.

Norjan hyvä talous- ja työllisyystilanne kiinnostaa muun muassa Etelä-Euroopassa. Työperäinen maahanmuutto Etelä-Euroopan taloudellisista vaikeuksista kärsivistä maista kuten Espanjasta ja Portugalista on kasvanut. Ruotsalaiset ovat kuitenkin yhä Norjan suurin ulkomaisten työntekijöiden ryhmä.

Osaavasta työvoimasta on pulaa; esimerkiksi pelkästään öljyalalla tarvitaan tuhansia ulkomaisia insinöörejä vuosittain lähivuosien aikana.

Maahanmuuton kääntöpuoli on se,  että esimerkiksi Oslossa kaupunki joutuu ponnistelemaan kotouttaakseen tuhannet työn perässä Norjaan muuttaneet.

Asunto-ongelma Suomea pahempi

Norjan taloudessa on yksi huolestuttava piirre. Maassa rakennetaan tarpeeseen nähden aivan liian vähän uusia asuntoja. Eri arvioiden mukaan Norjassa valmistuu vuosittain jopa 20 000 asuntoa liian vähän.

Tarjontaa selvästi suurempi kysyntä on nostanut asuntojen hintoja huimasti. Maan tilastokeskusken mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet 50,9 prosenttia välillä 2005-2011. Samaan aikaan asuntoja hankkivat kotitaloudet ovat velkaantuneet yhä voimakkaammin.

Nyt Norjan keskuspankki varoittelee korkean velkaantumisasteen olevan oikea riski. Sen mukaan vaarana on, että useat tuhannet norjalaiset kotitaloudet kohtaavat maksuongelmia kun korkotaso jossain vaiheessa nousee.

Keskuspankin mukaan kotitalouksien mahdollinen ylivelkaantuminen saattaa pahimmillaan olla riski Norjan kansataloudelle.

Korjattu jutussa ja faktalaatikossa ollut virhe 11.9. kello 9.17: "Siis karkeasti 10 kertaa Suomen budjetin verran." Alun perin jutussa luki: "Siis karkeasti 50 kertaa Suomen budjetin verran."