Saamelaisnuoret protestilauluilla kaivoksia vastaan - merkki siitä, että kansa elää, sanoo taiteilija

Kesällä kahdella taiteilijalla tuli mitta täyteen. Sävel ja sanat vain pulppusivat ja näin syntyi protestilaulu kaivoksia vastaan. Tämä on selvä merkki siitä, että saamen kansa elää, sanoo vanhempi taiteilija.

kulttuuri
Ánne Mággá Wigelius ja Niillas Holmberg
Ánne Mággá Wigelius ja Niillas Holmberg julkaisivat Gállok-laulunsa elokuun lopussa protestina kaivostoimintaa vastaan.

- Vaikka laulun nimi onkin Gállok, niin voi ajatella, että se on eräänlainen protesti kaikkia kaivoksia ja kaivostoimintaa vastaan, kertoo taitelija Niillas Holmberg Gállok-laulusta (siirryt toiseen palveluun).

Uutisointi Pohjois-Ruotsista Kallakista ei jättänyt taitelijapariskuntaa rauhaan. Sävel ja sanat vain tulivat ulos, kun oli pakko purkaa ulos tunteita, mitä uutiset Kallakista aiheuttivat, kertoo toinen laulun artisteista, Ánne Mággá Wigelius.

- Se on kuin pyörä, joka pyörii pään sisällä. Ei se jätä rauhaan. Joka päivä me puhumme Kallakista, vaikka eihän näitä asioita vain siellä tapahdu. Päivittäisissä keskusteluissa kavereiden kanssa tulee myös esiin se miten kaivostoiminta vaivaa heitä, purkaa Wigelius.

"Protestilauluille on tarvetta"

Niillas ja Ánne Mággá julkaisivat Gállok-laulunsa elokuun lopussa. Samaan aikaan norjalainen rap-artisti SlinCraze julkaisi oman protestinsa kaivoksia vastaan; "Min Guovlu feat. Ovllá" (siirryt toiseen palveluun). Multitaiteilija Sverre Porsangerin mielestä saamelaisyhteisössä on selvä tarve protestilauluille.

- Tämä kertoo siitä, että nuoret ovat hereillä. Bob Dylan ja John Base 60-luvulla protestoivat Vietnamin sotaa. Omat nuoremme seurasivat, Áillohaš alkoi 70-luvulla protestoimaan Alattion tapahtumia. Sitten Amund Johnskaren joukkoineen lauloi protestilauluja ja tuli Beaivváš-teatteri. Sitten tuli hiljaista. Tytöt ovat laulaneet niitä rakkauslauluja parikymmentä vuotta, on ollut toivottavaa saada taas vähän protestilauluja kehiin, analysoi Porsanger.

Laulu kertoo koko kansan huolista

Kun Gállok-laulu syntyi, ensimmäisenä ei tullut mieleen laulun vaikutus, oli vain pakko tehdä jotain, sanoo Wigelius.

- Tuli tarve kertoa, että täällä me olemme, emmekä vain istu hiljaa paikoillaan.

Holmberg kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta. Hänen mielestä ollakseen hyvä protestilaulu, kappaleen on kerrottava suuren joukon tunteista, eikä vain artistin omista huolista.

- Jos kappale sen verran leviää, että saa muutkin ihmiset miettimään näitä asioita, niin olen tyytyväinen.

Kaivoksien tuomat tunteet eivät tunne valtionrajoja

Holmberg sanoo, että vaikka Pohjois-Ruotsi on kaukana Utsjoelta ja aivan toisessa maassa niin silti hän tuntee, että kyseessä ovat saamelaisten maat.

- Ei tässä tunneta valtionrajoja. Tunnen, että me olemme todellakin yhtä, jatkaa Wigelius lausetta.