Muslimi anoppina? Hindu vävynä? Kirkko opastaa

Kirkko on laatinut oppaan monikulttuurisiin perhejuhliin. Piispainkokous on hyväksynyt oppaan monikulttuurisiin ristiäisiin, konfirmaatioihin, avioliittoihin ja hautajaisiin.

Kotimaa

- Muslimi anoppina? Hindu vävypoikana? Tuttua todellisuutta pääkaupunkiseudulla, toteaa piispa Irja Askola Facebook-sivullaan.

Hän kertoo kokeneensa inspiroivia hetkiä piispainkokouksessa, kun siellä hiottiin tekstiä, joka käsittelee kastetta, avioliittoon vihkimistä tai hautaan siunaamista monikulttuurisessa perheessä.

Suomi monikulttuuristuu, ja etenkin pääkaupunkiseudulla papit kohtaavat yhä useammin tilanteita, joissa kirkollisissa toimituksissa on edustettuna eri uskontoja. Oppaassa todetaan, että toisesta uskontoperinteestä lähtöisin olevat elementit eivät ole kristilliselle uskolle vieraita, vaan näitä voi harkiten myös lainata erityistapauksissa.

- Ohjaavana periaatteena on, että yksi kristillinen perinteinen hyve on vieraanvaraisuus, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen huomauttaa.

Opas vastaa mm kysymyksiin: Miten viettää häitä, jos morsiusparista toinen on hindu? Voidaanko kastetoimitukseen yhdistää buddhalaisia elementtejä, jos lapsen isä on buddhalainen? Voiko hautauksessa näkyä sekä islamilainen että kristillinen perinne, jos vainaja kääntyi uskonnosta toiseen juuri ennen kuolemaansa?

- Muista uskontoperinteistä tulevat ainekset eivät ole kristilliseen perinteeseen sopimattomia, Jyri Komulainen sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee yleisluontoiset tekstit ja musiikkikappaleet, joita voi ottaa ottaa toimitusten osaksi. Kirkkokäsikirjan mukaan vapautta voi käyttää etenkin laadittaessa toimitusten johdantosanoja sekä puhetta ja myös valittaessa musiikkia. Niissä tulee kuitenkin ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne.

– Intialaiset kristityt ovat ottaneet hindulaisesta perinteestä tekstejä, mutta sopeuttaneet ne kristilliseen perinteeseen. Teksti kuuluu: "Johda meidät olemattomuudesta Olemiseen; johda meidät pimeydestä Valoon; johda meidät kuolemasta Kuolemattomuuteen". Intialainen 3 000 vuotta vanha teksti saa kristillisen merkityksen, Komulainen sanoo.

Oppaan ohjeita voi soveltaa myös kristityn ja uskonnottoman yhteisen juhlan järjestämisessä. Opas perustuu ekumeeniseen uskontoteologiaan, joka pitää periaatteinaan kristillistä rakkautta ja vieraanvaraisuutta.