1. yle.fi
  2. Uutiset

Lapset ovat yhä rikkinäisempiä lastenkotiin tullessaan

Lastensuojelun ammattilaiset pelkäävät, että kunnissa sijoituspäätösten venyminen tekee lapsiin samanlaisia arpia kuin 1990-luvun laman aikaan. Myös lain peräänkuuluttamasta ennaltaehkäisevästä työstä puuttuu kunnissa resursseja.

Kotimaan uutiset
Juhannuskokko
Juhannuksen vietto on Parikanniemen lastenkodissa tärkeä perinne.Parikanniemen lastenkoti

40 vuotta Parikanniemen lastenkodissa Mikkelin Ristiinassa työskennelleet Henrik ja Raija Ohlis ovat huolissaan siitä, että lastenkotiin tulee yhä rikkinäisempiä lapsia. Lapsen luottamus on vaikea saavuttaa, kun kotoa on puuttunut turvallinen aikuinen.

17-vuotias tyttö pyytää Raijaa silittämään, koska tyttöä ei ole ikinä silitetty. 4-vuotias poika rohkaistuu koskettamaan Henrikiä ensi kertaa niin, että pojan ja Henrikin etusormien päät hipaisevat juuri ja juuri toisiaan. Ne hetket, kun jää murtuu ja rikkinäinen sisin paljastuu, ovat lastenkodin arjen pieniä tähtihetkiä.

- Ihan pienten asioiden takia ei tänne tulla, ennen lastenkotiin tuloa on tapahtunut monia asioita, jotka ovat lapselle vahingollisia, kertoo lastenkodin johtajana elämäntyönsä tehnyt Henrik Ohlis.

- Lapset ovat turvattomampia, rajattomampia. Jo se, että on nukkumaanmenoajat, ruoka-ajat, niidenkin oppimiseen menee paljon aikaa, sanoo Henrikin puoliso, lastenkodin ohjaaja Raija Ohlis.

Lastenkotiin tullaan yhä hankalammista tilanteista. Taustalla on päihteidenkäyttöä, mielenterveysongelmia, kaiken kaikkiaan vakavia vaikeuksia hallita arkea.

- Siellä on pelon ilmapiiri. Käytetään alkoholia holtittomasti. Lapsi tai nuori viihtyy enemmän kadulla kuin kotona, pohtii Henrik Ohlis.

- Aikuistenhan pitäisi huolehtia lapsesta, ja lapsen pitäisi saada kokea, että aikuiset ovat riittävän vahvoja. Asetelma on valitettavan usein kääntynyt niin, että lapset pyörittävät perhettä. Se on kaikkein suurin huoli, mikä minulla on perheistä tällä hetkellä, toteaa Raija Ohlis.

Kuntien resurssit rajalliset

Henrik ja Raija Ohlis ovat huolissaan siitä, että kuntien taloudellinen tilanne näyttää venyttävän sijoituspäätöksiä. Uuden lastensuojelulain tavoite on auttaa perheitä niin, että sijoitusta ei tarvitsisi tehdä. Kuitenkin kunnilta puuttuu resursseja myös ennaltaehkäisevän työn tekemisestä.

Ne lapset, jotka lastenkotiin lopulta päätyvät, saattavat olla siellä jatkossa entistä kauemmin.

- Riski on silloin olemassa, että lasku on lopulta paljon suurempi kuin säästöt olisivat koskaan olleetkaan. Toivoisin päättäjiltä rohkeutta miettiä asioita viisi vuotta eteenpäin, että miltä ne silloin näyttävät. Jos kunnilla ei ole varaa tehdä sijoituksia tai auttaa perhettä tarpeeksi ajoissa muuten, pitäisikö valtion tulla apuun, pohtii lastenkodin ohjaaja Raija Ohlis.

Psykiatrista hoitoa vai huostaanotto?

Myös Itä-Suomen aluehallintovirastossa on huomattu, että kynnys ottaa alakouluikäisiä lapsia huostaan on kasvanut. Sosiaalihuollon ylitarkastaja Marita Uusitalo arvioi yhdeksi tärkeäksi syyksi kuntien taloudellisen tilanteen. Laitosvuorokausi maksaa kunnalle 200-400 euroa.

- Olen kierrellyt viime päivinä eri lastensuojeluyksiköissä. Viesti niistä on sama, sinne tulevat lapset ovat yleensä yli 13-vuotiaita ja heidät on otettu huostaan yllättäen, yhä useammin kiireellisesti, kun nuoren käyttäytymisellä ei ole enää rajoja. On väkivaltaisuutta ja psykiatrisia ongelmia. Tässä näkyy se, että lapset ja nuoret eivät saa psykiatrista hoitoa ajoissa, ja sitten heidät otetaankin lastensuojelun asiakkaaksi, toteaa Uusitalo.

Uusitaloa huolestuttavat myös tilanteet, joissa lapsi tai nuori tulee lastenkotiin lyhyeksi ajaksi, ja palaa sitten kotiin, mutta ei saa paluuseensa tukea.

- Silloin palataan sitten pian takaisin lastenkotiin. Vaikka ennaltaehkäisevästä työstä ja perheiden tuesta tehdään selvityksiä ja puhutaan ja puhutaan, lastensuojelun asiakkuuksia on aina vain enemmän. Kaikki väistelevät asiaa, sanoo Uusitalo.

Parikanniemen lastenkodissa rakennetaan parhaillaan uutta seitsemän lapsen kotia, sillä sijaishuollossa mennään kodinomaisempaan suuntaan. Samaan aikaan lastenkotityö on entistä moniammatillisempaa ja apua tarjotaan koko perheelle. Yhteistyötä tehdään terapeuttien, koulun ja poliisin kanssa. Lastenkodissa on myös perheasuntoja.

- Pelkkä ammatillisuus ei kuitenkaan riitä. Tässä työssä pitää olla sydän mukana, muistuttaa Henrik Ohlis.

Vanhemmuus kaipaa tukea

Lastenkodissa näkyy, että nykyvanhemmat tarvitsevat aikuisuuteensa tukea aiempaa enemmän. Raija Ohlis peräänkuuluttaa ennaltaehkäisevää työtä koko palvelujärjestelmään.

- Jo neuvolasta olisi hyvä aloittaa, antaa tukea siihen, mitä isänä ja äitinä oleminen on, pohtii Raija Ohlis.

Ohlisit eivät usko, että lastenkotien tarve kuitenkaan Suomessa vähenee, vaikka sijaishuoltoa ja ennaltaehkäisevää työtä kehitettäisiin.

- Aina tulee lapsia, joilla on niin paljon ongelmia, että heitä ei voi sijaisperheessä hoitaa, pohtii Henrik Ohlis.

Raija ja Henrik Ohlis siirtyvät viettämään eläkepäiviään loppuvuodesta.

Lue seuraavaksi