Peruskouluun kaivataan lisää pyykkäystä ja porausta

Löylykauhat, leikkuulaudat ja linnunpöntöt ovat mukavia muistoja koulun käsityötunneilta, mutta moni kaipaisi kipeämmin oppia vaikkapa pyykkäykseen tai pieneen pintaremonttiin.

Kotimaa
Tyttö poraa eletroniikkapelin muovikanteen reikää.
Vielä seitsemännellä luokalla tytötkin poraavat. Kasiluokalla kiinnostaa kotitalous teknisiä töitä enemmän.Arvo Vuorela/Yle
Ruuvausta puuhun.
Arvo Vuorela pääsi seuraamaan teknisen työn tuntia Petäjäveden yläkoululla. Meneillään oli muun muassa juottamista. Kuuntele, millaisia taitoja nuoret haluaisivat oppia.
Tyttö poraa eletroniikkapelin muovikanteen reikää.
Vielä seitsemännellä luokalla tytötkin poraavat. Kasiluokalla kiinnostaa kotitalous teknisiä töitä enemmän.Arvo Vuorela/Yle

Kun Jyväskylän keskustassa kysyy satunnaisilta vastaantulijoilta, pitäisikö peruskoulussa opettaa arkisia kädentaitoja nykyistä enemmän moni vastaa, että kyllä pitäisi.

Tarpeellisiin ja hyödyllisiin taitoihin katsotaan kuuluvan muun muassa viemärin putsauksen, lampun asennuksen, paidan silityksen, pyykin pesun, tapetoinnin ja maalauksen.

Myös Keski-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Kati-Erika Timperi on pannut merkille, että ennen vanhemmilta sukupolvilta opitut käytännön käsityötaidot ovat nykyään hakusessa.

Kaikki eivät suinkaan Timperin mukaan ole uusavuttomia, mutta on paljon nuoria ja aikuisiakin, jotka eivät tiedä, miten yleisimpiä kodin hommia hoidetaan.

Me siellä taltalla jotain ihme kuppeja tehtiin ja puulaivoja väsättiin.

Anna Honkanen

- Hukassa ovat varsinkin korjaamiseen liittyvät taidot: nappien ja vetoketjujen laitto, housujen lyhentäminen, paikkaaminen, pyörän korjaus ynnä muut pienet arjen taidot. Joskus on tietysti kyse myös viitseliäisyydestä, mutta jos miettii vaikka kodin pieniä remontteja eli pientä maalausta tai tapetointia, niin niitä kun ei itse osaa, niin niihin on myös vaikea saada ammattilaisia tekemään parin tunnin juttuja, kuvailee Timperi.

Yläkoululaisille liisterioppia

Ysiluokkalainen Anna Honkanen Keuruulta olisi hänkin kaivannut teknisen työn tunneilta käytännönläheisempiä eväitä elämään.

- Me siellä taltalla jotain ihme kuppeja tehtiin ja puulaivoja vaan väsättiin. En oikeastaan niitä taitoja ole myöhemmin tarvinnut eli se oli vaan enemmän sellaista pientä puuhastelua, kertoo Honkanen.

Niin ikään ysiluokkalainen Sanni Laitinen Uuraisilta on samoilla linjoilla.

- Kyllä käytännön taitojen opetuksesta olisi ollut paljon enemmän hyötyä, sanoo Laitinen.

Monissa kouluissa taltat ja hiomakoneet ovat edelleen kovassa käytössä. Martoissa toivottaisiin nuorille opetettavan niin teknisen työn tunneilla kuin käsityötunneillakin enemmän arjen kädentaitoja. Yläkoululaisille voisi Timperin mukaan mainiosti opettaa vaikka tapetointia.

- Yläkoulu voisi olla aika, jolloin olisi jo taitoa ja harkintaa välineitten käyttöön. Toivoisin, että siellä tulisi enemmän esimerkiksi polkupyörän korjausta ja ruuvin laittoa seinään, maalausta ja käsityöpuolella napin ompelua ja verhojen lyhennystä. Ihan tämmösiä joka kodin taitoja, tiivistää Timperi.

Opetuksessa isoja eroja

Peruskoulun opetussuunnitelma sallii nykyisellään opettajille käsityöluokkiin hyvin vapaat kädet. Opetuksen sisältö vaihteleekin kunnittain ja kouluittain erittäin paljon.

Kyllä remppa- ja raksakurssi voisi olla ihan ok, että ei mene sormi suuhun, kun pitää vaikka sulake vaihtaa.

Hans Björn

- Monissa kouluissa noudatetaan traditioita ja toisissa mennään hyvin modernilla tavalla. Se on hyvin koulu- tai opettajakohtaistakin esimerkiksi se pyörän korjaaminen ja hyllyn kiinnittäminen, toteaa dosentti Aki Rasinen Jyväskylän yliopistosta.

Käsityön opetusta ollaan viemässä enemmän käytännön ja ongelmanratkaisun suuntaan.

- Kyllä me kovasti kannustetaan meidän valmistuvia opiskelijoita muuttamaan sitä traditiota kolussa, varsinkin jos se on hyvin vanhakantaista toimintaa, mutta kyllä uusi opettaja kokee melkoisia paineita koulussa tilanteessa, jossa vanhat traditiot ovat hyvin voimakkaita, kertoo yliopistonopettaja Timo Rissanen Jyväskylän yliopistosta.

Ainakin Petäjäveden yläkoulun teknisten töiden opettaja Hans Björn lämpenee arkisten taitojen opetukselle.

- Kyllä tommonen remppa- ja raksakurssi voisi olla ihan ok, että ei mene sormi suuhun, kun pitää vaikka sulake vaihtaa, toteaa Björn.

Kati-Erika Timperin mukaan Martat kantavat oman kortensa kekoon kädentaitojen haltuun saamisessa.

- Meillä toimii käsityökerho, johon tulemalla saa varmasti apua ja opastusta.