Ruoasta tehdylle biopolttoaineelle tiukemmat rajat - tosin lopullinen päätös venyy

Lopullinen päätös on vielä mutkan takana, sillä ministerineuvoston kanssa ei vielä aloiteta neuvotteluja.

talous

Euroopan parlamentti on äänestänyt iltapäivällä siitä, kuinka paljon perinteisissä biopolttoaineissa saa olla peräisin ruoaksikin kelpaavista vilejykasveista, kuten vaikka rypsistä tai palmupuista saatavasta palmuöljystä.

Taustalla on huoli siitä, että jos olemassa olevaa peltoalaa käytetään polttoainetuotantoon se vähentää muutoin biopolttoaineista saatavia ympäristöhyötyjä. Kuinka paljon viljelykasveja käytetään liikenteen polttoaineeksi vaikuttaa myös ruoan tuotantoon ja tietysti sitä kautta myös hintaan.

Parlamentin äänestyksessä olivat vastakkain ympäristövaliokunnan ja teollisuusvaliokunnan ehdotukset. Ympäristövaliokunta olisi halunnut asettaa rajan 5,5 prosenttiin, kun taas teollisuusvaliokunta kannatti 6,5 prosentin rajaa. Euroopan parlamentti päätyi äänestyksessä 6 prosenttiin. Tämä siis olisi käytäntö vuonna 2020. Komission alkuperäinen ehdotus oli 5 prosenttia, joten komission kanta oli tiukempi kuin äänestyksen tulos.

Asian vieminen Euroopan neuvoston, eli jäsenmaiden vastuuministereiden käsittelyyn, venyy koska niukka enemmistö parlamentaarikoista äänesti sitä vastaan, että neuvoston kanssa olisi aloitettu suorat neuvottelut. Kanta voi siis vielä hyvinkin muuttua, kun neuvosto saa nyt vapaat kädet asian suhteen. Neuvoston päätös tulee vielä uudemman kerran parlamentin käsittelyyn. Joidenkin arvioiden mukaan asian lopullinen käsittely saattaa venyä jopa seuraavien EU-parlamenttivaalien yli.

Biopolttoaineita tuottavan Neste Oilin yhteiskuntasuhteiden johtaja Ilkka Räsänen pitää hyvänä, että asiasta käydään vielä syvällisempi keskustelu jäsenmaiden kesken. Neste Oilin raaka-aineesta jo puolet tuotetaan jätteistä ja tähteistä. Neste käyttää palmuöljyä raaka-aineena. EU:n palmuöljyn tuonnin on arvosteltu kiihdyttävän metsien häviämistä mm. Indonesiassa.

Yhtiön mielestä on tärkeää, että lainsäädännön kehikko luo kannusteet jätteiden ja tähteiden käytölle. Jätteellä tarkoitetaan pois heitettäviä materiaaleja. Tähteellä puolestaan tarkoitetaan jostain tuotantoprosessista ylijäävää osaa, kuten vaikka sahanpurua metsä- ja puuteollisuudessa.

Parlamentti äänesti myös niin sanotusta maankäytön epäsuorista vaikutuksista. Tarkemmat yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta jatkossa EU:n biopolttoainedirektiivissä huomioidaan päästöt, jotka syntyvät kun peltoalan käyttäminen liikenteen raaka-aineisiin johtaa korvaavaan käyttöön jossain muualla maailmassa. Komissiolta odotetaan ehdotuksia laskelmiksi vuonna 2016.

Vihreiden ryhmä piti päätöstä oikeansuuntaisena, mutta ruoan käyttöä liikenteen polttoaineena vihreät pitävät ongelmana. Samoin vihreät olivat pettyneitä viipeeseen, joka syntyi neuvotteluvaltuuksien äänestämisestä kumoon.

Konservatiivien EPP-ryhmän suomalaismeppi Eija-Riitta Korhola äänesti lopulta 6 prosentin rajan puolesta. EPP piti alunperin parempana teollisuusvaliokunnan ehdottamaa 6,5 prosentin rajaa, eli hieman lievempää kuin hyväksytty ehdotus.

Suomelle on kiinnostavaa, mistä raaka-aineista voidaan tuottaa niin sanottua toisen sukupolven biopolttoainetta. Neste Oilin liäksi asia kiinnostaa UPM:ää, jonka biodieseltehdas Lappeenrannassa aikoo käyttää raaka-aineena mäntyöljyä, joka on sellunkeitosta saatava sivutuote.

Yhteiskuntasuhdejohtaja Marko Janhunen UPM:stä pitää biopolttoainedirektiiviä todella tärkeänä asiana. Sillä voidaan luoda uuden teknologian cleantec-työpaikkoja ja lisätä polttoaineessa omavaraisuutta sekä parantaa ympäristöä. Hän korostaa, että keskustelu asiasta on tärkeätä.

Juttuun lisätty Indonesia esimerkkinä 12.9. klo 9.25.