Jos täi kuolisi sukupuuttoon, kukaan ei jäisi kaipaamaan

Täit ovat valloittaneet tänäkin syksynä lasten päät. Ennen täit tuhosi vanha kunnon täystuho, eli DDT. Tämän päivän myrkyt eivät välttämättä täihin enää pure. Kukaan ei jäisi täitä kaipaamaan jos se kuolisi sukupuuttoon, sanoo tutkija.

terveys
Täishampoo
Yle

Lomien jälkeen kouluihin ja päiväkoteihin leviävät lasten lisäksi myös täit. Aikuinen täi munii elinaikanaan noin 50-100 munaa ja se voi elää viikonlopunkin yli ilman veriateriaa.

- Sitten ovat täin munat, eli saivareet. Yksi saivare voi pysyä elossa yli kuukauden, lähes 40 päivää. Kosketuksessa sopivaan päänahkaan se rupeaa kehittymään ja silloin sen kantajalla on täitä, kertoo Helsingin Yliopiston metsätieteiden laitoksen hyönteistutkija ja dosentti Lena Huldén.

Sotien jälkeen tuli käyttöön DDT, eli hyvin voimakas hyönteismyrkky, jota vanhemmat laittoivat suoraan lastensa päihin. Tämä romahdutti täikannat.

Lena Huldén

DDT romahdutti kannan

Pääkaupunkiseudulla täitä on ollut jo pitkään, josta ne ovat vuosien kuluessa siirtyneet myös muualle, pääasiassa kaupunkeihin. On kuitenkin ollut myös ajanjaksoja jolloin täistä ei olla kärsitty.

- Sotien jälkeen tuli käyttöön DDT, eli hyvin voimakas hyönteismyrkky, jota vanhemmat laittoivat suoraan lastensa päihin. Tämä romahdutti täikannat, kertoo Huldén.

DDT:n kieltämisen jälkeen päätäikannat ovat pikkuhiljaa nousseet kaikissa teollisuusmaissa.

Täitä tehokkaasti tappava DDT rasittaa luontoa ja se ohentaa esimerkiksi lintujen munien kuoria. Muut nykypäivänä käytetyt myrkyt, eivät välttämättä tehoa päätäihin.

- Monissa maissa täit ovat vastuskykyisiä markkinoilla oleville myrkyille, sanoo Huldén.

Paras tuhokeino täihin on Huldénin mukaan estää niiden leviäminen.

- Tämä on todella vaikeata, koska hygienia ei vaikuta täihin. Täi viihtyy paremmin puhtaassa päässä kuin likaisessa. On hyvä siivota kaikki täinmunat ja esimerkiksi hatut ja lakit on hyvä säilyttää erillisissä muovipusseissa niin, etteivät ne koske toisiinsa, muistuttaa Huldén.

Lakanat ja tyynyliinat kannattaa aina pestä vähintään kuudessakymmenessä asteessa, muuten täit ja varsinkin saivareet selviävät pesusta.

Täi ei ole vanhempien vika

Päiväkodeissa ja kouluissa tavattavat täit eivät ole merkki vanhempien huolimattomuudesta.

- Täisampoot ovat hyvin kalliita ja ihmiset eivät välttämättä tiedä, miten täit ja saivareet tarttuvat, muistuttaa Huldén.

Ennen vanhaan lasten päät ajettiin kesän ajaksi aina kaljuiksi, mikä piti täikantaa kurissa. Myös ihonvärillä on täiden leviämisen kannalta väliä. Täi tarttuu helpommin eurooppalaiseen ja aasialaiseen päähän kuin afrikkalaiseen.

- Täi on hyvin herkkä lämmölle ja silloin kun päät ajettiin, täit eivät juuri selvinneet. Meillä eurooppalaisilla on melko pyöreä hius, kun taas afrikkalaisilla kansoilla hius on soikeaa, johon täi ei saa niin hyvin otetta. Täit ovatkin enemmän valkoihoisten ja aasialaisten ongelma, kertoo Huldén.

"Kukaan ei jäisi niitä kaipaamaan"

Täin alalaji vaatetäi pystyy tartuttamaan paljon vaarallisia tauteja. Hyönteistutkijalla on selvä näkemys täin hyödyllisyydestä.

- Siitä ei ole mitään hyötyä. Tuskin kukaan jäisi täitä kaipaamaan, jos se kuolisi sukupuuttoon, lataa Huldén.