Eduskunta haluaa lisätietoa Obama-sopimuksesta

Barack Obaman Ruotsin-vierailun yhteydessä annettu julkilausuma herättää kysymyksiä eduskunnassa. Kulmakarvoja kohottaa varsinkin kohta, jossa luvataan aloittaa Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden välinen turvallisuusdialogi.

politiikka
Barack Obama ja Pohjoismaiden ministerit.
Vasemmalta: Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt, Suomen presidentti Sauli Niinistö, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt ja Davia Gunnlaugsson, Islannin pääministeri.EPA/HENRIK MONTGOMERY

Kun Yhdysvaltain presidentin kone laskeutui viikko sitten Tukholmaan, koko Ruotsi tuntui kuin joutuvan jonkinlaisen obamalaiseen taikapiiriin. Lehdet luonnehtivat vierasta maailman vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi.

Ruotsin pääministeri oli ennakkoon hyvin kriittinen USA:n Syyria-iskujen suhteen, mutta runsaan tunnin keskustelujen jälkeen pääministeri Fredrik Reinfeldt sanoikin ymmärtävänsä Yhdysvaltain ajatuskulkuja.

Mutta minkä vaikutuksen karismaattinen Obama sitten teki muihin pohjolan pääministereihin ja Suomen presidenttiin?

A-studio pyysy kahta eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnan jäsentä ja kahta tutkijaa arvioimaan illallisen päätteeksi julkistettua julkilausumaa.

Sotilaallisesti liittoutumattomana ja EU:hun kuuluvana maana Suomen täytyy muistaa, että EU:lla on ainakin olevinaan oma ulkopolitiikkansa

Jussi Niinistö

Varsinkin eduskunnassa kysymysmerkkejä herättää kappale, jossa Pohjoismaat ja USA ilmoittavat aloittavansa turvallisuusdialogin ja vahvistavansa panostusta alueellisilla, transatlanttisilla ja kansainvälisillä forumeilla, kuten EU:ssa, Natossa ja Naton kumppanuusohjelmissa.

- Näen asian kyllä niin, että siinä on olemassa Suomen kannalta tietynlainen vaara. Koska tällaisessa turvallisuusdialogissa kyse on tietenkin Yhdysvaltain halusta ajaa omaa politiikkaansa. Sotilaallisesti liittoutumattomana ja EU:hun kuuluvana maana Suomen täytyy muistaa, että EU:lla on ainakin olevinaan oma ulkopolitiikkansa. Ja koska Suomi haluaa säilyttää Venäjään hyvät ystävälliset naapuruussuhteet, niin emme tietenkään halua sekaantua Yhdysvaltain politiikaan, joka liittyy Venäjään, arvioi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (PS).

Entinen puolustusministeri ja valiokunnan nykyinen varapuheenjohtaja, keskustan Seppo Kääriäinen on samoilla linjoilla.

Minusta on tarkan pelin paikka, sillä tämä on kuitenkin jossakin määrin uusi tilanne, johon on nyt tultu

Seppo Kääriäinen

- Tämä sana turvallisuusdialogihan on uusi sana, ja se pisti tietysti heti silmään. Näin ulkopuolinenhan ei voi ihan tarkkaa tietää, mitä se pitää sisällään ja mitä esimerkiksi Yhdysvallat tältä dialogilta toivoo.

Sekä Niinistön että Kääriäisen mielestä Suomi saattaa joutua välikappaleeksi suurvaltojen välienselvittelyssä.

- Mihin tarkoitukseen Yhdysvallat käyttää tätä turvallisuusdialogia? Meille on luonnollisesti tärkeätä kuulla Yhdysvaltain näkemyksiä turvallisuuspolitiikasta ja heidän tavoitteistaan. Se on meille erittäin hyödyllistä, mutta emme halua olla välikappale suurvaltojen ristiriidoissa. Ja kyllä tähän sellainen riski saattaa sisältyä, Niinistö ennakoi.

- Suomellahan on vuosikymmeniä ollut taito toimia niin, että se ei kumarra ja pyllistä yhtä aikaa, vaan pitää suhteet hyvässä kunnossa näihin vanhoihin perinteisiin suurvaltoihin, Kääriäinen jatkaa.

Eli nyt on tuollainen tarkan toiminnan paikka tässä ?

- Minusta on tarkan pelin paikka, sillä tämä on kuitenkin jossakin määrin uusi tilanne, johon on nyt tultu ja sen takia on tarkoin harkittava kaikkia uusia askeleita, Kääriäinen alleviivaa.

Pohjola kiinnostaa Obamaa

Tutkijoiden mukaan julkilausuma on nähtävä osana laajempaa kuvaa, jossa pohjoismaat ovat hakeutuneet yhä tiiviimpään Nato-yhteistyöhön, kahden suurvallan välit ovat kiristyneet , ja Yhdysvallat on entistä kiinnostuneempi tästä Venäjän naapurustosta.

Venäjä on aina taustavaikuttajana Suomen kohdalla

Hanna Smith

- Voi olla, että jonkin verran kiinnostuneempi kuin mitä tässä välillä on ollut. Mutta ei missään tapauksessa samalla tavalla kuin kylmän sodan aikaan, jolloin Yhdysvallat piti tätä etulinjan alueena ja oli todella kiinnostava ja Suomikin oli siinä tärkeä maa siihen aikaan, arvioi valtiotieteen tohtori Pekka Visuri.

- Ehkä tässä kokonaisuudessa on tällainen maailmanpoliittinen tilanne, joka on määrätynlaisessa myllerryksessä. Pohjoismaat etsivät tiiviimpää yhteistyötä, ja määritellään erilaisia alueellisia yhteistyömuotoja. Ja tietenkin sitten se, että Yhdysvallat on kiinnostunut Pohjoismaista, mikä ilmeisesti kuitenkin on asia, mitä on jo odotettu vähän aikaa. Venäjän käyttäytyminen maailmanpolitiikassa herättää isoja kysymyksiä ja ajatuksia siitä, miten pitäisi suhtautua turvallisuuspolitiikan alalla. Venäjä on aina taustavaikuttajana Suomen kohdalla, tutkija Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista listaa.

Pekka Visuri näkee turvallisuusdialogin uutena ulokkeena, joka ei ole syrjäyttämässä Suomen vankkoja viiteryhmiä.

- Näkisin niin, että tässä on kysymys tällaisen keskusteluyhteyden avaamisesta nimeomaan Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden kanssa, mikä sinällään on tärkeä panna merkille, sillä nyt Pohjoismaat huomioidaan ensi kertaa ryhmänä. Sillä ei voi olla mitään semmoista merkitystä, joka ylittäisi esimerkiksi Suomen Euroopan Unionin jäsenyyden tai Iitämeren maiden neuvoston puitteissa tapahtuvan yhteistyön tai Pohjoismaisen yhteistyön. Tämä on nähdäkseni sellainen lisäuloke.

Venäjän homolait kritiikin kohteena?

Varsinkin julkilausuman suomenkielisen tiivistelmän lopussa silmään pistää kappale, jossa maat

En usko, että [julkilausuman seksuaalivähemmistöjä koskevaa kappaletta] on piikiksi tarkoitettu ja jos joku sen piikiksi ottaa niin piikittäköön sitten itseään

Presidentti Niinistö

vahvistavat sitoutumistaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvon ja arvokkuuden lisäämiseen. Presidentti Niinistön mukaan sitä ei voi nähdä piikkinä homolakejaan vastikään kiristäneelle Venäjälle.

- En usko, että sitä on piikiksi tarkoitettu ja jos joku sen piikiksi ottaa niin piikiittäköön sitten itseään, Niinistö sanoi Obama-illallisen jälkeen Tukholmassa .

Jussi Niinistö on eri linjoilla.

- Se tuntuu jotenkin irtonaiselta tai päälleliimatulta siinä yhteydessä. On mahdollista, että se on Yhdysvaltain politiikkaa, johon sisältyy hienoinen piikki Venäjän homolakeja kohtaan, Niinistö arvelee.

Kääriäinen päätyy eri lopputulokseen.

- Ei voi tietää haluaako Yhdysvallat rivien välissä jotain viestiä Moskovaan päin lähettää. Minä en kyllä liittäisi sitä tällaiseen yhteyteen.

Nyt Obama on lähtenyt Tukholmasta ja jo Pietaristakin. Keskustelu siitä, mitä oikein sovitiin sen sijaan jatkuu ainakin Jussi Niinistön johtamassa puolustusvaliokunnassa. Valiokunnan jäsen, Vasenryhmään kuuluva Jyrki Yrittiaho jätti asiasta keskiviikkona kirjallisen kysymyksen hallitukselle.