Carina Tikkanen-Kaukanen: Suomalainen hunaja puree bakteereihin

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja, filosofian tohtori ja dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen kertoo pakinassaan, minkälaista tieteellistä näyttöä hunajan terveysvaikutuksista on saatu.

tiede
Maatiaismehiläisten hunajaa.
YLE Turku / Kalle Talonen

Suomalaisilla hunajilla saattaa olla merkitystä bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisyssä. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksestamme, joka on julkaistu kansainvälisessä mikrobiologian alan lehdessä. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa, Mikkelissä, sekä Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.

Antibiooteille resistenttien bakteerikantojen määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, lisäksi, antibioottien haitallinen vaikutus normaaliin bakteerikantaan vaatii infektiotautien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn uusia, vaihtoehtoisia, tieteellisesti tutkittuja ja osoitettuja hoitokeinoja ja menetelmiä.

Kansanomaista tietoa hunajan terveysvaikutuksista ja hunajan monipuolista perinnekäyttöä on ollut jo tuhansia vuosia. Mehiläispesän aarteiden hyväksikäytöstä tietoa löytyy jo muinaisten egyptiläisten papyruskääröistä. Tieteellistä tutkimustietoa hunajien antibakteerisuudesta, bakteerien kasvua ehkäisevästä vaikutuksesta, on nykyisin runsaasti saatavilla.

Oma tutkimuksemme on ensimmäinen, joka on tehty suomalaisilla hunajilla ja ensimmäinen, jossa hunajan vaikutusta on tutkittu pneumokokki-bakteeriin. Tutkimuksemme kohteena olivat suomalaiset yksikukkahunajat, jotka saimme Suomen Mehiläishoitajain liitolta. Tutkimme yksikukkahunajien vaikutuksia neljää eri tautia aiheuttavaa bakteeria vastaan, muun muassa hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia vastaan.

Pneumokokki aiheuttaa keuhkokuumetta, poskiontelotulehdusta ja korvatulehdusta ja se on maailmanlaajuisesti vaarallinen. Pneumokokin aiheuttamiin infektioihin kuolee lapsia yli 1 miljoona vuodessa etenkin kehitysmaissa.

Tutkimuksessa havaittiin merkittävää antibakteerista vaikutusta kaikkia tutkimiamme bakteereja vastaan. Erityisen aktiivisia olivat horsma-, kanerva- ja tattarihunajat, mutta myös puolukka- ja lakkahunaja todettiin merkittäviksi. Tutkimus avaa uusia sovelluksia suomalaisille hunajille esim. haavainhoitoon.

Hunajan tavallinen elintarvikekäyttö saattaa vähentää pneumokokin aiheuttamia poskiontelotulehduksia ja etenkin pienten lasten korvatulehduksia. Tässä yhteydessä on muistettava, että hunajaa ei saa missään muodossa antaa alle 1-vuotialle lapsille. Tutkimustulokset ovat rohkaisevia ja seuraavaksi kliinisten kokeiden lisäksi tarkoituksemme on selvittää suomalaisten hunajien antibakteeriset komponentit sekä ottaa tutkittavaksi myös luomuhunajat. Tämä sopii mielestäni hyvin vuodenvaihteessa perustetun Luomuinstituutin tutkimushankkeeksi.

ilosofian tohtori, dosentti ja tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen
Carina Tikkanen-Kaukanen

Carina Tikkanen-Kaukanen

Kirjoittaja on filosofian tohtori, dosentti ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa, Ruralia-instituutissa

Kirjoitus on osa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjaa

Aiemmat tiedepakinat löydät täältä:

Tiedon väärti