Koe uusi yle.fi

Kvinoa juurtuu Suomeen Liedon ja Tarvasjoen pelloilla

Superruoaksi ristityn kvinoan viljely onnistuu 15 vuoden tutkimustyön jälkeen nyt myös Suomessa. Erityistä kvinoassa on siementen valkuainen, josta löytyy kaikkia yhdeksää ihmisen tarvitsemaa aminohappoa juuri oikeassa suhteessa.

kvinoa
Kvinoapelto
Yle / Dmitri Volgin

Etelä-Amerikasta peräisin oleva kvinoakasvi tuottaa satoa myös Suomessa. Laajimmat viljelmät löytyvät Liedon ja Tarvasjoen rajalla sijaitsevalta Rainingon tilalta.

Paikallisiin oloihin soveltuvan siemenkannan jalostus kesti toistakymmentä vuotta, kertoo erikoistutkija Marjo Keskitalo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.

- Kvinoasta sanotaan, että se on hyvin vaatimaton kasvi. Mutta ei tämäkään ilman ravinteita, vettä ja lämpöä tule toimeen. Suomessa sen kanssa kannattaa keväällä olla kärsivällinen, eikä lähteä pellolle heti kun lumet sulaa, vaan odottaa, että maa lämpeää ja muokata maa kunnolla.

- Toisaalta tämä on myös riskikasvi, mutta mikä kasvi ei olisi. Kvinoan kanssa joka kolmas vuosi voi mennä mönkäänkin, varoittelee Keskitalo.

Keskitalon mukaan kvinoa on Etelä-Suomen kasvi.

- Viljelypinta-alaa on alle 50 hehtaaria, Keskitalo arvioi.

Superruoaksi ristityllä kvinoalla on monipuolinen aminohappokoostumus, mikä edistää terveysvaikutuksia.

- Erityisesti aminohappokoostumuksen tasapainoisuus on hyvä, arginiinia ja lysiiniä on siinä sopivassa suhteessa ja kvinoassa on myös kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, Keskitalo luettelee.

Ongelmana ovat suppeat markkinat

Rainingon tila on uranuurtaja kvinoakasvin viljelyssä Suomessa. Kokeilunhalun siivittämänä ensimmäiset siemenet kylvettiin noin hehtaarin alalle viitsien vuotta sitten.

Nyt kellertävän punaiset kvinoakasvustot peittävät jo reilut 30 hehtaaria.

- On ollut onnistumisia ja epäonnistumisia. Varsinkin se havainto on tehty, että märkä vuosi ei ole kvinoalle hyvä, vaan kuivana vuotena se pärjää paremmin, kertoo Rainingon luomutilan maanviljelijä Juha Raininko.

Lokakuun alussa korjattava sato tuottaa parhaimmillaan reilut 1000 kiloa siementä hehtaarilta.

- Kvinoa vaatii hyvät kasvuolosuhteet, huonoille pelloille sitä ei kannata viedä, ohjeistaa Raininko.

Rainingin tila on ainut vakavasti otettava suomalaisen kvinoan tuottaja. Ongelmana ovat suppeat markkinat, mutta uskoa tulevaan riittää.

Erikoistutkija Marjo Keskitalon mukaan kvinoan menestys Suomessa riippuu paljon siitä, miten suuri yleisö ottaa vastaan, miten se suomalaisten suussa maistuu.

- Olemme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta antaneet halukkaille viljelijöillekin koe-eriä siemeniä, viljelyä Suomessa kokeilleita on ollut jo parisenkymmentä, Keskitalo kertoo.