Pieliseltä löydettiin jätinkirkko - yhteys hylkeisiin entistä varmempi

Sisä-Suomesta on löytynyt ensimmäistä kertaa jätinkirkko. Uusi löytö myös vahvistaa teoriaa, jonka mukaan astronomisesti suunnatuilla suurilla kivikehillä on ollut yhteys hylkeenpyyntiin.

tiede
jätinkirkko
kuva Ari Komulainen / Tähdet ja avaruus

Pielisellä sijaitsevasta saaresta on löytynyt Sisä-Suomen ensimmäinen jätinkirkko. Asiasta kertoo Tähtitieteellinen yhdistys Ursan lehti Tähdet ja avaruus seuraavassa numerossaan.

Lieksan lounaispuolella sijaitsevasta Isosta Mahosaaresta löytynyt rakennelma on 25 x 18 metrin kokoinen kehävalli, ja siinä on jätinkirkoille tyypillisesti ympäröviä röykkiöitä, rakkakuoppia ja kehäpainanne.

isomahosaari_kaavio
Ison Mahosaaren jätinkirkon pohjapiirros.Marianna Ridderstad / Tähdet ja avaruus

Suuren kivikehän akseli on suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnoususta kesäpäivänseisauksen auringonlaskuun, kuten muutkin jätinkirkot ja esimerkiksi Karnakin temppelikompleksi Egyptissä ja Stonehenge Britanniassa.

- Ulkoisen tarkastelun perusteella kyseessä on aivan selvä jätinkirkko. Kehävallin korkeus rannasta, sijainti ja suuntaukset vastaavat täydellisesti tyypillistä jätinkirkkoa, sanoo Tähdet ja avaruus -lehden haastattelema arkeoastronomiaan erikoistunut tähtitieteilijä Marianna Ridderstad.

Jätinkirkot ovat suuria ympyrän tai suorakaiteen muotoisia kiviaitauksia, ja peräisin vuosilta 3 000 -1 800 ennen ajanlaskun alkua.

Ne yhdistetään Kotka-Vaasa –linjan ja Lapin eteläosien välisellä alueella vallinneeseen Pöljän kulttuuriin. Myöhäiskivikautinen Pöljä-kansa oli metsästäjä-keräilijöitä, joiden pääasiallinen saaliseläin oli hylje.

Muut Suomen noin 50 jätinkirkkoa sijaitsevat Perämeren rannalla Pohjanmaalla. Aiemmin on arveltu, että jos rakennelmat liittyvät hylkeenpyyntiin ja -pyytäjiin, niitä pitäisi löytyä myös läheltä suuria sisävesiä, joihin hyljepopulaatioita jäi loukkuun jääkauden jälkeen. Nyt Pielisestä löytynyt jätinkirkko osoittaa, että juuri näin asia on.

Jätinkirkkojen tarkkaa käyttötarkoitusta ei tunneta. Niillä uskotaan olleen merkitystä ainakin rituaalien ja uskonnon harjoittamisen kanssa. Lisäksi vuoden pisimmän ja lyhimmän päivän osoittava rakennelmien asemointi viittaa tarkkaan vuodenkierron seuraamiseen, mikä on tärkeää maanviljelyn kannalta.