Miranda johdattaa keskelle romanien joukkomurhaa

Kansallismuseossa perjantaina auennut näyttely Miranda – mustalaisten holokausti vie katsojat keskelle vähän puhuttua aihetta.

Kotimaa
Nina Castén
Luovan mustalaiskulttuurin yhdistys Drom ry:n toiminnanjohtajan Nina Casténin mukaan Miranda-näyttely vie keskelle toisen maailmansodan kauhuja.Vesa Marttinen / Yle

Kansallismuseon uutuusnäyttelyssä Euroopan romaniväestön osuus natsien kansanmurhassa, holokaustissa, kerrotaan Slovakian keskitysleireiltä selviytyneen Mirandan tarinan myötä.

Näyttelyn tuottaneen Luovan mustalaiskulttuurin yhdistys Drom ry:n toiminnanjohtajan Nina Casténin mukaan muu näyttelyaineisto koostuu pääosin taiteilija Veijo Baltzarin taiteesta sekä pyykkinaruille ripustetuista suurista kankaista, jotka kuvastavat mustalaisten kiertolaiselämää.

- Näyttelyssä ei roiskita verellä eikä raadollisuuksilla, vaan lähestymisestä pyritään tekemään hienovaraista ja kokemuspohjaista.

Idea Anne Frank -säätiöstä

Ajatus näyttelystä syntyi jo kolme vuotta sitten, kun Anne Frank -säätiön edustajat vierailivat Suomessa.

- He näkivät Baltzarin töitä ja Drom ry:n aikaisempia tuotantoja, joissa jo silloin lähestyttiin holokaustiaihetta. He pyysivät Drom ry:tä uudistamaan näyttelykonseptia ja samalla luomaan näyttelyn, joka kertoo vaietusta holokaustista, Castén kertoo.

Mustalaisväestön vaiettu historia

Yhdistys haluaa näyttelyn myötä tehdä tunnetuksi romaniväestön osuutta holokaustissa.

- Tämä historia on mustalaisten parissa pitkälti kirjoittamatonta ja vaiettua. Vasta viime vuosikymmeninä Euroopan romanit ovat saaneet tunnustusta. Se on ollut hyvin pitkän työn tulosta.

- Tarkoitus on myös muistuttaa siitä, millainen historiallinen matka Euroopan mustalaiskansalla on ollut, mikä on taas johtanut näihin tiettyihin asioihin.

Casténin mukaan toinen viime vuosisadalla mustalaiskulttuuriin merkittävästi vaikuttanut muutos oli kaupungistuminen, jonka myötä romanit asutettiin lähiöihin.

- Heiltä lähti perinteinen elämäntapa pois, koska hevosvaihtoon, musisointiin ja kiertelevään elämäntapaan perustuvalle elämäntyylille ei urbanisoituneessa yhteiskunnassa ollut enää kysyntää.