Koe uusi yle.fi

Lapin ilmastonmuutosta ei tunneta

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaikutukset napa-alueiden ulkopuolisilla arktisilla alueilla, kuten Lapissa, eivät ole kovin hyvin tunnettuja. Tutkijat ovat huomanneet, että eteläiset lajit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi ja lappilaiset lajit vähenevät. Lapin ilmastonmuutosta käsittelevää näyttelyä viedään nyt maailmalle.

luonto
15 vuotta sitten Lappiin tullut ranskalainen Stéphanie C. Lefrère pitää tärkeänä, että myös alueelle tulevat matkailijat osaavat arvostaa Lapin ainutlaatuista ja puhdasta luontoa.
15 vuotta sitten Lappiin tullut ranskalainen Stéphanie C. Lefrère pitää tärkeänä, että myös alueelle tulevat matkailijat osaavat arvostaa Lapin ainutlaatuista ja puhdasta luontoa. Näyttely viedään Rovaniemen Arktikumin jälkeen Nizzaan ja muualle Ranskaan. Helsingissä tutkimustuloksiin voi tutustua alkuvuodesta 2014.Maija-Liisa Juntti / Yle
Stéphanie C. Lefrère
Kuuntele juttu Lapin ilmastomuutoksesta

Ranskalainen Stephanie C. Lefrere on suunnitellut ja käsikirjoittanut näyttelyn ilmastonmuutoksen vaikutuksista Lapin luontoon. Näyttely perustuu viimeisimpään tieteelliseen tutkimukseen ilmastonmuutoksesta. Yksi ilmastonmuutoksen etenemisen mittareista Suomessa ovat perhoset.

Lapissa hiilidioksidipäästö on henkeä kohti korkeampi kuin koko Suomessa.

- Perhoset ovat paras ilmastonmuutoksen indikaattori, mitä meillä on. Sekä tutkijat että luontoharrastajat ovat huomanneet, että ne ovat siirtyneet todella nopeasti pohjoisemmaksi. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan perhoset ovat siirtyneet alle 20 vuoden aikana monta sataa kilometriä pohjoisemmaksi, luonnontieteen amanuenssi Stephanie C. Lefrere Lapin maakuntamuseon luonnontieteen yksiköstä kertoo.

Etelässä on useita sukupolvia yöperhosia vuodessa, kun Suomessa niitä on ollut aikaisemmin vain yksi. Kuitenkin 1990-luvun alkuvuosien jälkeen ne ovat alkaneet tuottaa yhä useampia sukupolvia saman lisääntymiskauden aikana kuten Etelä-Euroopassa elävät lajit.

- Nykyään myös meillä pohjoisessa on monta sukupolvea vuodessa. Tämä on hyvä todiste siitä, mitä on tapahtunut: eteläiset olosuhteet ovat jo täällä.

Linnut ilmastonmuutoksen mittareina

Ilmastonmuutoksen etenemistä voi mitata perhosten lisäksi myös lintulajien levinneisyyden kautta.

- Suomessa yleinen lintulaji sinitiainen on siirtynyt jo hyvin pohjoiseen. Aikaisemmin sitä ei ollut Lapissa. Pieni populaatio sinitiaisia havaittiin joitakin päiviä sitten jo Kilpisjärvellä.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan sinitiainen tulee siirtymään vielä pohjoisemmaksi seuraavaan 50 vuoden aikana.

- Samalla tunturialueilla kiirunapopulaatio pienenee ja soilla esimerkiksi mustavikloja on vähemmän.

Ravintoketju voi muuttua ja se vaikuttaa koko ekosysteemiin.

Lintuharrastajat ovat havainneet, että Lapin muuttolinnut tulevat aikasemmin kuin ennen ja lähtevät myös myöhemmin.

Ikiroutaa ei ole vain Siperiassa

Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan pohjoisessa tyypilliset palsasuot ovat vähentyneet.

- Ikiroutaa ei ole vain Siperiassa, vaan myös meillä Lapissa. Palsasuon sisällä on turveydin, joka on jäässä, se on se ikirouta. Luonnollisen kehityksen mukaan ydin kasvaa, halkeaa ja romahtaa ja syntyy lampi. Ympäristökeskus on tutkinut, että mikäli lämpötilat nousevat neljä astetta seuraavan sadan vuoden aikana, routa sulaa ja palsasoita ei enää muodostu. Tämä vaikuttaa lintuihin, sillä linnut pesivät palsasoilla.

- Emme puhu tarpeeksi siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Lapissa. On meidän vastuullamme tutkia, mitä tapahtuu Lapin luonnossa.

Vähälumiset talvet muuttavat ravintoketjua

Ilmatieteenlaitoksen mukaan lämpötila nousee pessimistisimmän skenaarion mukaan keskimäärin jopa kuusi astetta seuraavan sadan vuoden aikana. Lapissa huonot talvet, oheneva lumipeite ja paksuuntuva jääpeite aiheuttavat ongelmia muun muassa poroille ja sopuleille.

- Poroilla on vaikea kaivaa lumen alta jäkälää, koska nykyään maassa on enemmän jäätä. Myös lämpötilan nousun myötä lisääntyvät hyönteiset ja uudet hyönteislajit voivat vaikuttaa porojen kuntoon.

Metlan tutkimus osoittaa, että myös sopulit kärsivät vähälumisistä ja kosteammista talvista.

- Sopulit rakentavat pesän lumen alle ja tavallisesta ne voivat syödä sammalalta lumen alta. Nyt lumiolosuhteet vaihtuvat ja jäätä on enemmän ja ruoan saanti vaikeutuu ja populaatio pienenee. Se taas vaikuttaa petoihin kuten tunturipöllö ja naali. Tällä tavalla koko ravintoketju voi muuttua ja se vaikuttaa koko ekosysteemiin.

Lappilaisen hiilijalanjälki suurempi kuin etelä-suomalaisen

Lapissa keskimääräinen hiilidioksidipäästö henkeä kohti on vuodessa korkeampi (15 tonnia) kuin koko Suomessa (13 tonnia).

- Se voi olla vähän kummallisen kuuloista, mutta Lapissa on paljon liikennettä, koska kaikki tavarat tuodaan etelästä ja kuljetetaan kaukaa. Myös lämmitys vie enemmän energiaa. Olen huomannut, että Suomessa asuntojen lämpötila voi olla jopa yli 25 astetta, mikä on liikaa. 20 tai yöllä jopa viileämpi riittää aivan hyvin.

Lapilla on strategia, jonka mukaan kasvihuonekaasuja on vähennettävä 20-30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

- Lapissa olisi tärkeää käyttää enemmän uusiutuvaa energiaa, kuten aurinkoenergiaa, tuulivoimaa ja maaperästä saatava lämpö olisi myös hyvä hyödyntää.