Sarjakuvan tekeminen eläväksi vaatii yli 260 ääniefektiä

Vihtori ja Klaara on amerikkalainen sarjakuvaklassikko, joka ilmestyi peräti 87 vuotta. Topakka Klaara ja nahjusmainen Vihtori nousevat tänä syksynä elävinä Riihimäen Teatterin näyttämölle. Ennakkosuosio on kova, sillä syksyn esitykset ovat 95-prosenttisesti varattuja.

Kotimaa
Teemu Aromaa ja Esko Rissanen kilistelevät kahvikuppeja Vihtoreiksi pukeutuneina
Jukka Salminen / Riihimäen teatteri

Amerikkalainen sarjakuvapiirtäjä George McManus loi Vihtorin ja Klaaran eli Maggie and Jiggsin 1911. Seuraavana vuonna avioparin kommelluksista alkoi ilmestyä sarjakuvastrippi, jota julkaistiinkin aina vuoteen 2000 asti.

Suomessa Tatu Pekkarinen kirjoitti vuonna 1936 Vihtorista ja Klaarasta näytelmän, jonka pohjalta Teuvo Tulio teki elokuvankin. Toisin kuin Pekkarisen näytelmässä, on ohjaaja Markku Arokanto ideoinut Riihimäen Teatterissa pyörivään farssiin mukaan kupletti-iskelmää ja elokuvamusiikkia sekä hurjan määrä äänitehosteita.

Tekniikan kanssa pelattava yhteen sadasosan tarkkuudella

Tehosteista vastaava Kari Paukola on kerännyt ja nauhoittanut animaatioelokuvista tuttuja äänikuvia yli 260, jotka kuullaan esityksessä muutaman sekunnin pätkinä. Joskus useita päällekkäin. Niillä alleviivataan ja ryyditetään näyttämön tapahtumia. Se vaatii sadasosan tarkkuutta.

– Sitä on harjoiteltu, milloin mennään äänitehosteiden alaisena ja milloin näyttelijä puolestaan antaa sen merkin. Vaikka tätä esitetään ”livenä”, sen pitää tuntua siltä kuin sarjakuvaa katsoisit. Äänitehosteet tuovat animaation tuntua, kertoo Klaaran miestä, Vihtoria näyttelevä Teemu Aromaa.

– Tämä on äärimmäisen tarkka laji. Jokainen pään kääntökin on hyvin tarkkaa, kun ollaan tehostepaikassa, vahvistaa Katja ”Klaara” Peacock.

Tämä on äärimmäisen tarkka laji. Jokainen pään kääntökin on hyvin tarkkaa, kun ollaan tehostepaikassa.

Katja Peacock

Ohjaaja Markku Arokanto sanoo halunneensa tehdä Vihtorin ja Klaaran jo pitkään. Hän tahtoi kuitenkin syventää hahmoja ja tehdä Klaarasta inhimillisemmän.

– Miksi Klaara paiskoo tavaroita? Sieltä nousee sitten esiin tämä, kun ihminen on väärässä roolissa.

Riihimäen Teatterissa farssi on muuttunut musiikkinäytelmäksi ja nimeksi on tullut Kaksi Vihtoria ja Klaara.

– Olemme päivittäneet tekstiä niin, että jokaisella henkilöllä on oma kipupisteensä. He olisivat halunneet olla jotain muuta. Klaara olisi halunnut opiskella, ja tulla vaikka presidentittäreksi. Vihtori on kullalla rikastunut liikemies, joka oikeasti haluaisi olla kuplettilaulaja. Heidän tyttärensä Hilkka haluaisi aivan tavallista elämää ja rakkautta, vaikka vanhemmat yrittävät tehdä hänestä oopperalaulajaa. Näytelmän toinen Vihtori on pappi, mutta haluaisi oikeasti olla jotain ihan muuta.

Ajallisesti näytelmässä eletään vuotta 1932, jolloin kieltolaki on vielä voimassa. Vihtorit päättävät tehdä irtioton ja lähteä humputtelemaan Helsinkiin. Seuraa sarja kommelluksia ja väärinymmärryksiä.

– Välillä yksi roolihenkilö putoaa ”sarjakuvasta” ulos ja tulee medialukutaitoiselle yleisölle kertomaan joitakin anekdootteja vuodesta 1932, Arokanto selventää.

Vanhahtava kieli ylevöityy näyttämöllä

Tatu Pekkarisen vanhahtava kieli ei näyttelijöitä Katja Peacockia ja Teemu Aromaata haittaa.

– Tykkään vanhanajan sanonnoista ja kielestä. Sitä on kiva käsitellä lavalla, Aromaa myhäilee.

Siinä on monia ylevöitettyjä sanontoja, jotka tänä päivänä kuulostavat vähän hassulta, mutta sitä enemmän pitää tosissaan olla, painottaa Peacock.

Riihimäen Teatterin maine on vanhemman yleisön joukossa vahvasti komediallinen. Ei siis ihme, että syksyn esitykset ovat viittä vaille loppuunmyytyjä, vaikka ainuttakaan esitystä ei ole vielä takana.

– Nimi myy, Markku Arokanto veikkaa ennakkomenestyksen syyksi: Tatu Pekkarinen ja Vihtori ja Klaara ovat takuunimiä.

Katja Peacock on innoissaan kun tietää, että joka ilta on sali täysi.

– Aina on kivempi näytellä, kun on täysi sali, sehän on selvä. Siinä toimii kunnolla näyttelijän ja yleisön välinen kommunikaatio, kun katsomossakaan ei kenenkään tarvitse jännittää kun on paljon ihmisiä ympärillä.