yle.fi-etusivu

Haussa hyvä henkilökohtainen avustaja

Vaikeasti vammaisen henkilön on vaikea löytää henkilökohtaista avustajaa. Varsinkin osa-aikaiseen työhön sitoutuvista on pulaa. Lisäksi henkilökemioiden on kohdattava, sillä työssä ollaan työnantajan kotona ja läheisissä tekemisissä.

Kotimaa
Avustaja auttaa asiakasta pyörätuoliin.
Avustaja Leeni Virta avustaa Juha-Pekka Ketolaa aamutoimissa.Minna Rosvall / Yle

Suomessa on pulaa henkilökohtaisista avustajista. Avustajan saavat vaikeasti vammaiset henkilöt, joilla on oikeus apuun vammaispalvelulain perusteella. Pari vuotta sitten uusiutuneiden säädösten myötä avustajan voi saada yhä useampi. Vuonna 2012 avustaja myönnettiin THL:n mukaan yli 13 000 henkilölle, kun ennen lakimuutosta avustajan sai noin 5 000 henkilöä.

Aurassa asuva Juha-Pekka Ketola työllistää kaksi avustajaa. Hän sai vakavia vammoja kolarissa seitsemän vuotta sitten. Kaksi ensimmäistä vuotta kului sairaalassa ja kuntoutuksessa. Avustajat hän palkkasi, kun pääsi kotihoitoon viisi vuotta sitten.

- Palkkasin avustajat välittömästi. En olisi tullut millään toimeen ilman. Olen saanut onneksi aika hyvin avustajia. Meillä on ollut ilmoitus lehdessä, kertoo Ketola.

Ensimmäinen avustajista saapuu töihin aamulla kello kahdeksan. Aamutoimiin kuuluvat muun muassa ruuan ja lääkkeiden annostelu. Avustaja auttaa myös muun muassa pukemisessa. Hampaat Ketola pystyy pesemään itse. Ketolan avustajat ovat vaihtuneet kertaalleen.

- Toinen löysi muun työpaikan ja toinen lähti opiskelemaan, kertoo Ketola.

Avustajien hankkiminen työlästä

Kunnat maksavat avustajien palkan, mutta vammautuneet henkilön on hankittava usein itse avustaja. Neuvoja saa eri puolilla maata toimivista noin kymmenestä avustajakeskuksesta. Lounais-Suomen keskuksen kautta syntyi viime vuonna 600 avustajasopimusta. Joitakin voi pelottaa työnantajaksi ryhtyminen, kertoo toiminnanjohtaja Sirke Salmela.

Kenelle tahansa meistä olisi aika kova juttu alkaa hoitaa työnantajatehtäviä.

Sirke Salmela, Lounais-Suomen avustajakeskuksen toiminnanjohtaja

- Jollekin saattaa tulla sellainen mieleen, että haenko ollenkaan sitä avustajaa tai päätöstä, pärjäänkö niissä tehtävissä. Kenelle tahansa meistä olisi aika kova juttu alkaa hoitaa työnantajatehtäviä. Jo pelkästään palkanmaksuun liittyvät velvoitteet ovat aivan uusi maailma. Tukea ja ohjausta kyllä löytyy, vakuuttaa Salmela.

Prosessi alkaa siitä, että hakija saa päätöksen ja tuntimäärän, mihin avustajaa voi lähteä etsimään. Avustajaa voi hakea avustajakeskuksen tai työvoimatoimiston kautta, oppilaitoksiin voi ilmoittaa tai avustajaa voi hakea sosiaalisen median kautta, neuvoo Salmela.

Kemioiden on kohdattava

Avustajan ja avustettavan kemioiden kohtaaminen on tärkeää. Tähän auttaa avustajan kolmen kuukauden koeaika.

- Se just on tärkeää. Jos kemiat eivät natsaa kohdalleen, se ei ole kummallekaan kiva varmaan, myöntää Juha-Pekka Ketola.

Varsinkin avustajista, jotka ovat valmiita tekemään osa-aikaista työtä, on pulaa. Avustajan työ on toiminnanjohtaja Sirke Salmelan mukaan hyvä keino työllistyä - vaihtaa työpaikkaa tai hakea uusia haasteita. Hän myöntää kuitenkin, että työnhaku vaatii paljon molemmilta osapuolilta.

- Tässä ollaan kahdestaan ja ollaan toisen lähellä kotona, siellä arjessa. Siinä ei voi paeta mihinkään työporukkaan haukkumaan työnantajaa tai työnantaja ei voi häipyä työpaikalta ja jättää työntekijää yksin. Kun vuorovaikutus löytyy, silloin se toimii kaikkein parhaiten, kertoo Salmela.

Juha-Pekka Ketolan avustaja Leeni Virta kannustaa hakeutumaan avustajaksi.

Jos kemiat eivät natsaa kohdalleen, se ei ole kummallekaan kiva varmaan.

Juha-Pekka Ketola, kahden avustajan työnantaja

- Tässä saa itsenäisesti tehdä työtä. Ei ole kiire tavallaan mihinkään. Usein vuodeosastolla on hirveä kiire, mutta täällä ei oikeastaan ole kiire, kertoo Virta.

Leeni Virta korostaa kuitenkin kolmen kuukauden koeajan merkitystä.

- Koeaika on tärkeä, että tiedät tulevasi avustettavan ihmisen kanssa toimeen. Kyllä siinä kolmessa kuukaudessa tulee se toinen henkilö tutuksi, pohtii Leeni Virta.