1. yle.fi
  2. Uutiset

Turkulainen perheyritys haastaa valtionyhtiön jäänmurrossa

Jäänmurtoa yritetään avata kilpailulle. Liikennevirasto hankkii uuden murtajan, jonka käyttäjä valitaan tarjouskilpailulla. Viraston mukaan jäänmurtoa nykyisin hoitavan Arctian hinnat ovat karanneet liian koviksi.

talous
Kuvassa jäänmurtaja Otso satamassa
Petra Haavisto / Yle

Väyläjäänmurron markkinoita hallitsee Suomessa valtionyhtiö Arctia, joka omistaa seitsemän alusta. Valtio-omistaja on tullut siihen tulokseen että Arctian hinnat ovat liian kovat.

- Se on monen tekijän summa. Tiedetään, että esimerkiksi muiden vastaavan kokoisten suomalaisten alusten miehityskustannukset ovat huomattavasti alhaisempia kuin Arctian puolella, arvioi kustannuskehitystä Liikenneviraston talvimerenkulkuyksikön päällikkö Jarkko Toivola.

Arctian toimitusjohtaja Tero Vauraste vastaa kritiikkiin toteamalla, että muuhun merenkulkuun verrattuna jäänmurto on erikoistyötä, ja tämä näkyy myös kuluissa. Hän muistuttaa myös, että varustamoissa noudatetaan eri työehtosopimuksia, mikä voi selittää henkilöstökustannusten eroja.

Joka tapauksessa alalla liikkuvat suuret rahat, sillä vaikeana jäätalvena jäänmurron kokonaiskustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa, ja helpponakin talvena 30 miljoonaa euroa.

Nyt valtio etsii säästöjä kilpailutuksella. Vanhentuvan Voima-murtajan korvaavaa uutta murtajaa ei anneta Arctialle, vaan se menee suoraan valtion omistukseen. Murtaja valmistunee aikaisintaan vuonna 2015, mutta jo ensi vuoden alussa Liikennevirasto etsii tarjouskilpailulla yrityksen, joka tarjoaa operoinnin mahdollisimman edullisesti.

Yle tiedusteli suomalaisilta varustamoilta kiinnostusta jäänmurtokilpaan. Ainakin turkulaiset Meriaura ja Alfons Håkans aikovat haastaa Arctian. Meriaura operoi mm. Suomen ympäristökeskuksen Aranda-tutkimusalusta.

Alfons Håkansilla on puolestaan 40 aluksen laivasto ja pitkä kokemus jäänmurrosta. Yrityksen johtaja, merikapteeni Joakim Håkans uskoo, että yritys onnistuu laskemaan jäänmurron kustannuksia nykytasosta.

- Ensinnäkin valtionyhtiöiden raskaissa organisaatioissa on tehostamista. Pitää myös katsoa, pitääkö murtajilla olla niin suuri miehitys kuin nykyisin. Olen myös varma, että meidän merimiehet tekevät työtä hieman edukkaammin kuin valtionyhtiössä, hän sanoo.

Merimiesunioni tyrmää suunnitelmat

Merimiesunionin puheenjohtaja Simo Zitting arvioi, että kilpailutuksella ei saada merkittäviä säästöjä. Hänen mukaansa jäänmurtajien miehitystä ei voi enää pienentää nykyisestä ja toisaalta Merimiesunioni tulee vastustamaan kaikenlaisia huononnuksia palkkoihin ja työehtoihin.

- Jos aiotaan säästää rahaa, pitää tehdä vähemmän töitä ja tämä näkyy palvelun laadussa, hän tiivistää.

Ruotsissa väyläjäänmurtoa on kilpailutettu jo vuosia. Suomikin on ostanut palvelua länsinaapurista. Jarkko Toivola Liikennevirastosta kertoo, että hinta on ollut Arctian taksoja halvempi, ja vähintään samalle tasolle pitäisi päästä Suomessakin.

- Ruotsi ei ole mikään halpatuotantomaa. On kansallinen häpeä, että emme pysty tässä asiassa kilpailemaan, hän sanoo.

Arctian toimitusjohtaja Vauraste nostaa esiin, että ruotsalaiset Urho-luokan alukset käyttävät polttoaineenaan raskasta polttoöljyä, joka on halvempaa kuin suomalaisten sisaralusten käyttämä kevyt polttoöljy.

Vielä ei tiedetä, laajennetaanko kilpailutusta tulevaisuudessa muillekin aluksille. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön kesäkuun lopulla tekemän katsauksen mukaan pitkällä tähtäimellä jäänmurtajakapasiteetti saattaa siirtyä vähitellen suoraan valtion omistukseen. Katsauksen mukaan Arctiasta tehdään tarvittaessa valtion ns. management-yhtiö, joka miehittää, huoltaa ja pitää kunnossa ainakin merkittävää osaa murtajista.

Arctian toimitusjohtajan Tero Vaurasteen mukaan ajatus on huono. Hänen mukaansa veronmaksajille tulee halvimmaksi, jos yhtiö voi pitää voi pitää laivat itsellään ja hankkia niille töitä muualtakin kuin Itämereltä. Parhaillaan kaksi yhtiön alusta avustaa Shell-yhtiötä Alaskassa.

- Yhtiö voi myös hankkia rahoitusta markkinoilta ja vähentää näin veronmaksajien kukkarolle menemistä, hän perustelee.

Lue seuraavaksi