Kolumni: Kännissä olemisen sietämätön vapaus

Aikuisen känniääliön kaitseminen kismittää. Pahimmillaan örveltäjä pilaa koko porukan illan huonolla käytöksellään, mutta useimmiten hölmöilyä katsotaan läpi sormien, kirjoittaa kolumnissaan Katariina Katla.

päihtymys
Katariina Katla.
Yle

Humalassa oleminen koetaan monesti vapauttavaksi ja jopa jollain tavoin rohkeaksi teoksi.

Alkoholia runsaasti käyttävät myös mielletään usein rennommiksi tyypeiksi kuin alkoholista kieltäytyvät. Juhlissa alkoholista kieltäytyminen aiheuttaa ihmettelyä ja kuluneiden fraasien toistelua: Hauskanpito ilman viinaa on teeskentelyä.

Toisaalta taas änkyräkännissä huonosti käyttäytyviä ja ympäriinsä hoipertelevia katsotaan säälien alaspäin. Etenkin naisia. Heitä varoitellaan raiskaajista ja pahoinpitelijöistä, vaikka myös humalaisella miehellä on suuri todennäköisyys päätyä väkivallan uhriksi.

Änkyräkännissä huonosti käyttäytyviä ja ympäriinsä hoipertelevia katsotaan säälien alaspäin. Etenkin naisia.

Suomessa humalassa esiintymiseen ei kuitenkaan liity lopullista kasvojen menettämisen pelkoa, vaan toistuviin ylilyönteihin suhtaudutaan vähättelevän kärsivällisesti. Ystäväpiirin tai työporukan humalahakuisinta tyyppiä jaksetaan kerta toisensa jälkeen kantaa baarista toiseen ja lopulta taksiin.

Känniääliö ulkoistaa vastuun itsestään kavereilleen, jotka huolehtivat hänestä tunnollisesti, sillä kännisen jättäminen oman onnensa nojaan olisi edesvastuutonta.

Mielestäni on yhtä edesvastuutonta kerta toisensa jälkeen sallia aikuiselle ihmiselle tolkuton humalatila. Seurueen känniääliölle voisi myös sanoa suoraan, ettei häntä enää oteta mukaan, jos meno jatkuu samanlaisena. Juridisen vastuun näkökulmasta vakuutusyhtiöt suhtautuvat humalassa tapahtuneisiin tapaturmiin penseämmin kuin lain kirjain.

Laki sallii humalaiselle jossain määrin vastuuvapauden teoistaan. Humalassa tapahtunut tappo voidaan katsoa hetkellisen mielenhäiriön tulokseksi siitä huolimatta, että tappaja on itse juonut itsensä holtittomaan tilaan.

Seurueen känniääliölle voisi myös sanoa suoraan, ettei häntä enää oteta mukaan, jos meno jatkuu samanlaisena.

Onko siis hyväksyttävämpää tappaa ihminen humalassa kuin selvin päin? Näin ollen jo Suomen laki suhtautuu suorastaan myötämielisesti kännäämiseen. Salliva asenneilmapiiri humalahakuista juomista kohtaan tuottaa entistä holtittomampaa käyttäytymistä. Jos humalassa oleminen mielletään vastuuvapaudesta kevennetyksi tai suorastaan vapautetuksi tilaksi, porsaanreikää todennäköisesti käytetään myös vastuuttomien tekojen motiivina.

Tiedän tämän, sillä olen itsekin sortunut käyttämään humalaa tekosyynä huonolle käyttäytymiselleni. Harva aikuinen voi valehtelematta väittää päätyneensä tolkuttomaan känniin täysin vahingossa. Teini-ikäisen ensimmäisten kokeilujen ollessa kyseessä tämä selitys on vielä hyväksyttävissä.

Viinaa ei edelleenkään kukaan väkisin kaada kenenkään kurkusta alas vaan humalatila on omien valintojen ja tekojen seuraus. Katariina Katla

Kirjoittaja on lahtelainen kuvataiteilija ja Yle Lahden kolumnisti